Tutkimus: Sote-yritysten työhyvinvoinnissa näkyy samoja huolia kuin hyvinvointialueilla
26.5.2026 06:00:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimus antaa ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnista. Tulosten mukaan yksityisen ja julkisen sektorin erot ovat monin osin pieniä. Huolta herättää erityisesti jaksaminen: hyvin palautuneita oli 40 prosenttia vastaajista.
Julkisen sote-alan työhyvinvointia ja sen kehitystä on seurattu Työterveyslaitoksen toistuvissa tutkimuksissa jo pitkään. Mitä kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille? -tutkimus tuo ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa myös yksityisten sote-yritysten tilanteesta Suomessa. Tutkimukseen osallistui hieman yli 8000 työntekijää yksityisistä sote-yrityksistä, ja vertailussa käytetään syksyn 2025 kahdeksan hyvinvointialueen tilannekuvaa.
Sote-alan yritykset ovat merkittäviä sote-palvelujen järjestäjiä: niissä työskentelee lähes 120 000 kaikista sote-alan 370 000 työntekijästä.
– Tuloksissa huolta herättää työntekijöiden jaksaminen. Oman työkykynsä koki huonoksi 10 prosenttia ja kohtalaiseksi 26 prosenttia vastaajista. Hyvin palautuneita oli vain 40 prosenttia, sanoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.
Työ ja ammatti vaikuttavat enemmän kuin työnantajasektori
Sote-yritysten palautumista ja koettua työkykyä koskevat luvut ovat linjassa hyvinvointialueiden vastaavien tulosten kanssa. Myös ammattiryhmittäisessä tarkastelussa erot yksityisen ja julkisen sektorin välillä jäävät pieniksi. Tulokset viittaavat siihen, että sote-alan työhyvinvoinnissa ratkaisevaa on ennen kaikkea itse työ ja ammatti, ei työnantajasektori.
Laitisen mukaan tulokset korostavat myös tarvetta vahvistaa työkyvyn lukutaitoa sekä yksilöiden että työyhteisöjen tasolla. Työkyvyn lukutaito tarkoittaa ymmärrystä siitä, mitä oma ammatti ja työ vaativat terveydeltä ja työkyvyltä, miten työ vaikuttaa palautumiseen ja miten työkykyä voidaan tukea työn arjessa.
– Yli 60-vuotiailla työntekijöillä oli sote-alalla parhaat tulokset työstä palautumisessa. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että heille on työuran aikana kertynyt taitoa tunnistaa oman työn vaatimuksia ja hyödyntää palautumisen keinoja. Tällaista työkyvyn lukutaitoa olisi tärkeää vahvistaa jo sote-alan opinnoissa ja työuran alkuvaiheessa, Laitinen sanoo.
Sote-yrityksissä koetaan enemmän vaikutusmahdollisuuksia
Vaikka yksityisen ja julkisen sektorin tulokset ovat monin osin samankaltaisia, vastauksissa näkyi myös eroja. Sote-yritysten vastaajat raportoivat hyvinvointialueiden vastaajia useammin vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Lisäksi heistä suurempi osuus piti organisaatiotason päätöksentekoa oikeudenmukaisena ja vastasi suosittelevansa omaa työnantajaansa.
- Sote-yrityksissä 50 prosenttia vastaajista raportoi, että heillä on paljon sananvaltaa omaan työhönsä. Hyvinvointialueilla osuus oli 41 prosenttia.
- Sote-yritysten vastaajista 37 prosenttia raportoi, ettei heillä ollut vaikutusmahdollisuuksia työhön liittyviin muutoksiin. Hyvinvointialueilla osuus oli 56 prosenttia.
- Muutokset työssä raportoi myönteisiksi 22 prosenttia sote-yritysten ja 14 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista.
- Päätöksenteon raportoi oikeudenmukaiseksi 55 prosenttia sote-yritysten ja 37 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista.
- Omaa työnantajaansa suosittelisi 78 prosenttia sote-yritysten ja 62 prosenttia hyvinvointialueiden vastaajista.
Johtamisen oikeudenmukaisuudessa sote-yritysten ja hyvinvointialueiden välillä ei ollut eroa: 74 prosenttia vastaajista raportoi lähiesihenkilön johtamisen oikeudenmukaiseksi.
Yksityistä ja julkista sote-alaa pitää tarkastella yhdessä
Tutkimuksen perusteella yksityistä ja julkista sote-alaa ei kannata tarkastella toisistaan irrallisina kokonaisuuksina. Yksityinen sektori täydentää julkista sektoria, ja julkisen sektorin muutokset heijastuvat myös yksityisiin sote-organisaatioihin.
Säännölliset työhyvinvointikyselyt tuottavat tietoa koko sote-kentän tilanteesta. Vertailukelpoista tietoa voidaan hyödyntää poliittisen päätöksenteon tukena sekä organisaatioiden omassa työhyvinvoinnin johtamisessa ja kehittämisessä.
– Kyse ei ole vain yksittäisten organisaatioiden työhyvinvoinnista. Viime kädessä kyse on sote-alan veto- ja pitovoimasta, riittävästä työvoimasta ja toimivista sote-palveluista, Laitinen summaa.
Mitä kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille -tutkimus
- Tutkimukseen osallistui neljä yksityistä sote-organisaatiota. Vastaajia oli 8109 ja vastausprosentti 34. Tutkimuksessa painottui ikäihmisten ja vammaisten hoiva ja sosiaalipalvelut.
- Kysely perustuu ennakoiviin kysymyksiin. Tutkimus toteutettiin julkisen sektorin kanssa harmonisoiduilla menetelmillä.
- Tutkimushankkeen rahoitti Työterveyslaitos.
- Hyvinvointiala Hali ry auttoi organisaatioiden rekrytoimisessa tutkimukseen.
- Tutkimuksen loppuraportti Julkarissa: Mitä kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille 2026
- Hankesivu: Mita kuuluu yksityisten sote-yritysten työhyvinvoinnille
Lisätietoja
- Jaana Laitinen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, jaana.laitinen@ttl.fi, +358 46 851 4426
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiMarika Paasomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504497541marika.paaso@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on Suomen johtava työelämäasiantuntija. Tutkimme monitieteisesti työn ja terveyden suhdetta, ja tuomme tutkimustiedon käytännön ratkaisuina avuksi työn arkeen. Teemme suomalaisesta työelämästä maailman parasta.
Työmme koskettaa Suomen jokaista työikäistä tavalla tai toisella. Tuomme riippumattoman ja ajantasaisen tutkimustiedon pohjaksi yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Yhdessä sidosryhmiemme kanssa kehitämme työyhteisöjä, työympäristöjä ja työkykyä, jotta työn tuottavuus kasvaisi kestävästi.
Me 500 työtisläistä rakennamme terveellistä ja turvallista työelämää, jotta jokainen voi saada hyvinvointia työstä.
Tutustu:
- Tietoa meistä
- Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot.
- Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: toukokuu 202620.5.2026 08:05:36 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti viisi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi sairauspoissaoloja, työhön palaamista tekonivelleikkauksen jälkeen ja sitä, miten ympäristöosaamista kehitetään työpaikoilla. Tutkimuskatsauksen avulla pääset nopeasti ajan tasalle tuoreista tutkimusjulkaisuista.
Vid anmälan av fall av yrkessjukdom behövs en uppryckningskampanj för att förbättra arbetslivets säkerhet20.5.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Antalet bekräftade fall av yrkessjukdomar sjönk tydligt år 2023 när coronapandemin avtog. Det fanns drygt tusen bekräftade fall av yrkessjukdomar som inte var relaterade till COVID-19-pandemin, det vill säga ungefär lika många som före pandemin. År 2023 konstaterades 70 dödsfall på grund av yrkessjukdomar, varav nästan alla orsakades av asbest.
Ammattitautitapausten ilmoittamisessa tarvitaan ryhtiliikettä työelämän turvallisuuden parantamiseksi20.5.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Vahvistettujen ammattitautitapausten määrä kääntyi selvään laskuun vuonna 2023 koronapandemian hellittäessä. Muita kuin COVID-19-pandemiaan liittyneitä vahvistettuja ammattitautitapauksia oli runsaat tuhat eli suunnilleen saman verran kuin ennen pandemiaa. Vuonna 2023 todettiin 70 ammattitautikuolemaa, joista lähes jokaisen aiheutti asbesti.
More attention needs to be paid to reporting occupational diseases in order to improve the safety of work life20.5.2026 02:00:00 EEST | Press release
The number of recognized cases of occupational diseases turned to a clear decline in 2023 as the COVID-19 pandemic eased. There was slightly over a thousand recognized cases of occupational diseases not related to COVID-19, which is approximately the same as before the pandemic. In 2023, a total of 70 occupational disease deaths were recorded, almost all of which were caused by asbestos.
Olika känslokoder förklarar spänningar i arbetsgemenskaper, till exempel mellan generationer19.5.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Känslor och hur man hanterar dem är en viktig del av arbetsförmågan i dagens arbetsliv. I Arbetshälsoinstitutets forskningsprojekt identifierades känslokodernas betydelse i arbetslivet. Koderna är normer som definierar acceptabla och önskvärda känslomässiga rutiner i arbetet. Differentierade känslokoder till exempel mellan generationerna eller könen kan orsaka spänningar och missförstånd i arbetsgemenskaperna. Redan att känna igen koderna kan bidra till att förbättra samarbetet och arbetsatmosfären. En kostnadsfri guide har publicerats om ämnet för att hjälpa arbetsgemenskaperna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme