Maailman MS-päivänä puretaan sitkeitä väärinkäsityksiä

MS-tauti eli multippeliskleroosi on nuorten aikuisten yleisin vakava etenevä neurologinen sairaus. Sitä sairastaa noin 14 000 suomalaista. MS-taudissa elimistön puolustusjärjestelmä toimii virheellisesti ja hyökkää omaa hermostoa vastaan. Seurauksena on kudosvaurioita aiheuttava autoimmuuni tulehdusreaktio keskushermostossa. Taudin oireet riippuvat siitä, missä keskushermoston alueella tulehdusmuutoksia syntyy, joten vaikutukset voivat vaihdella suuresti ihmisestä toiseen, eikä sairaus usein edes näy päälle päin.

– MS-tauti on hyvä esimerkki sairaudesta, jossa ulkoinen vaikutelma voi johtaa harhaan. Ihminen voi näyttää täysin terveeltä ja silti kärsiä esimerkiksi voimakkaasta, jopa työkyvyn vievästä, uupumuksesta niin lihaksissa kuin ajattelussakin. Yleisiä näkymättömiä oireita ovat myös erilaiset tunto- ja näkemisen häiriöt sekä kognitiiviset oireet, kertoo Neuroliiton ja MS-säätiön hallituksen puheenjohtaja, neurologian dosentti Juha-Pekka Erälinna.

MS-tauti ei ole yhtä kuin pyörätuoli

Yksi yleinen virhekäsitys on, että MS-tautiin sairastuminen johtaa vääjäämättä liikkumiskyvyn menettämiseen. Tämä ei pidä paikkaansa.

– Tänä päivänä MS-taudin lääkehoito on tehokasta, vaihtoehtoja on monia ja hoito aloitetaan varhain. Hoito vähentää pahenemisvaiheita ja samalla riskiä niin liikkumisen kuin muun toimintakykyyn liittyvän haitan kertymiselle, Erälinna toteaa.

MS-tauti ei myöskään estä perheen perustamista: tauti ei ole perinnöllinen, ei tartu, eikä vaikuta hedelmällisyyteen. Lapsihaaveet huomioidaan hoidossa.

Monimuotoinen, yksilöllinen sairaus

Suurin osa sairastaa MS-taudin aaltomaista muotoa ja noin 10–15 % ensisijaisesti etenevää tautimuotoa. Sairastavan toimintakyky voi vaihdella suuresti lyhyenkin ajan sisällä.

– MS-taudista puhuttaessa on huomioitava kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin monen sairastavan elämä voi jatkua pitkään hyvin aktiivisena, jopa täysin oireettomana. Toisaalta MS-tauti on edelleen vakava, parantumaton neurologinen sairaus, jonka vaikutuksia ei pidä vähätellä. Molemmat asiat ovat totta, Erälinna muistuttaa.

Lisätietoja:
Neuroliiton ja Suomen MS-säätiön puheenjohtaja, neurologian dosentti Juha-Pekka Erälinna, p. 040 530 9775

MS-tautia sairastavien haastattelupyynnöt (Neuroliitto ry):

25.5.–28.5. viestintäpäällikkö Mari Vilska, p. 0400 828 537, mari.vilska@neuroliitto.fi 
29.5. viestintäsuunnittelija Reetta Taponen, p. 040 773 0757, reetta.taponen@neuroliitto.fi