Hajanainen energiapolitiikka hidastaa kaupunkien päästöjen vähentämistä
25.5.2026 13:08:19 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan energiatehokkuustavoitteita tulisi tarkastella yksittäisten rakennusten sijaan kaupunkienergiajärjestelmän tasolla. Tutkimus osoitti, että jos kiinteistökohtaiset lämpöpumput yleistyvät kaukolämmön kustannuksella, hyötyjen lisäksi tästä seuraa myös merkittäviä haittoja.

Kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, joihin pääseminen edellyttää eri sektoreiden älykästä yhteistyötä.
Väitöskirjatutkija Tuomas Vanhanen kertoo, että sähkö-, lämpö-, ja liikennesektoreiden poliittinen sääntely on erillistä ja osin ristiriitaista, mikä hidastaa energiamurrosta.
Väitöskirjassaan Vanhanen tutki, miten politiikkajohdonmukaisuutta voidaan analysoida ja parantaa kaupunkienergiajärjestelmien sähköistyessä ja siten kiihdyttää nettonollasiirtymiä. Nettonollaan siirtyminen tarkoittaa päästöjen vähentämistä lähes nollaan ja myös jäljelle jäävien päästöjen poistamista ilmakehästä.
– Tällä hetkellä maailmanlaajuiset ponnistelut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat jääneet jälkeen kansainvälisesti asetetuista tavoitteista, mistä syntyy tarve kiihdyttää nettonollasiirtymiä, Vanhanen kertoo.
Sääntely voisi mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja
Vanhasen tulokset osoittavat, että lainsäädännössä on aukkoja aluetason energiaratkaisujen osalta, mikä hidastaa vähäpäästöisen energiantuotannon kasvua kaupungeissa.
– Uudet liiketoimintamallit, kuten energiayhteisöt, voivat lisätä uusiutuvan energian määrää kaupungeissa. Tällä hetkellä sääntely ei kuitenkaan täysin tunnista kiinteistörajat ylittäviä malleja, Vanhanen sanoo.
Lisäksi tutkimus osoitti, että jos tiukat energiatehokkuustavoitteet kaupungeissa johtavat kiinteistökohtaisten lämpöpumppujen yleistymiseen kaukolämmön kustannuksella, sillä on hyötyjen lisäksi merkittäviä haittoja.
– Järjestelmän energiatehokkuus ei välttämättä parane lainkaan, jos synteettisten polttoaineiden ja datakeskusten hukkalämmön hyödyntäminen vähenee kaukolämmön kysynnän vähentyessä, Vanhanen sanoo.
Toisaalta tutkimus vahvisti, että uusiutuvan energian tuotannon kasvattaminen hyödyttää kaupungin energiajärjestelmää kaikissa tutkituissa politiikkayhdistelmissä.
– Teollisen kokoluokan vähäpäästöinen energiantuotanto on sijoittumassa pääosin kaupunkien ulkopuolelle, kun taas kulutus keskittyy kaupunkiseuduille. Kaikki energiantuotanto, joustot sekä energian varastointi kaupungeissa auttavat vähentämään kaupunkien riippuvuutta ulkopuolelta tuodusta energiasta, millä on merkitystä myös huoltovarmuuden näkökulmasta, Vanhanen sanoo.
Näin tutkimus tehtiin
- Tuomas Vanhasen väitöstutkimus yhdistää laadullisen politiikka-analyysin ja älykkäiden energiajärjestelmien teknistaloudellisen mallinnuksen.
- Kolme väitöskirjaan sisältyvää julkaisua perustuu politiikkadokumenttien, haastatteluiden ja kyselyiden laadulliseen analyysiin.
- Väitöskirja hyödynsi teknistaloudellista kaupunkienergiajärjestelmämallinnusta, ja Vanhanen laski politiikkaskenaarioiden välisten synergioiden ja ristiriitojen vaikutuksia. Skenaarioiden perustana toimivat kirjallisuuskatsaus sekä Tampereen kaupunkiin keskittyvän paikallistason asiantuntijahaastattelut ja niiden analyysi.
Tutustu Tuomas Vanhasen väitöskirjaan.
Seuraa väitöstilaisuutta 29.5.2026.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tuomas Vanhanen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
p. 044 525 2409
tuomas.vanhanen@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin 3800 uutta opiskelijaa29.6.2026 15:26:58 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3800 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat jälleen edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Tutkimus yllätti: kaupunkien ilmanlaatua heikentääkin tuttu kemiallinen yhdiste29.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet kemiallisen prosessin, joka yllättäen voikin lisätä pienhiukkasten muodostumista kaupunkiympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että typpioksidi – ilmansaaste, jota syntyy pääasiassa liikenteessä, energiantuotannossa ja muissa polttoprosesseissa – voi edistää haitallisten pienhiukkasten muodostumista ilmakehässä. Ilmakehätieteessä on pitkään vallinnut päinvastainen käsitys.
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme