Politiikkasuositus: Pakolaislasten oikeudet on turvattava

Kymmenen vuoden kuluttua Suomessa tulee olemaan lapsia noin viidennes vähemmän kuin nyt. Iso osa väestöstämme on jo nyt maahanmuuttotaustaisia, ja osa on tullut maahamme pakolaisina. Lastensuojelun Keskusliiton uuden politiikkasuosituksen mukaan lapsen edun periaatetta ulkomaalaislainsäädännössä ja sen toimeenpanossa tulee vahvistaa niin, että lapsen oikeuksien toteutuminen turvataan.

Valtion oikeutta päättää, ketkä saavat asua sen alueella, rajoittaa lähinnä perustuslakiin ja kansainväliseen oikeuteen perustuva kielto palauttaa ihmistä paikkaan, jossa häntä uhkaa vaino, kidutus, kuolemanrangaistus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Lasten kohdalla tilanne on toinen. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen etu täytyy harkita silloinkin, kun päätetään esimerkiksi lapsen käännyttämisestä tai perheenyhdistämisestä.

Lapsi tarvitsee perhettään

Maahanmuuttajalle, kuten muillekin ihmisille, perhe on voimavara, joka edistää psyykkistä hyvinvointia ja kotoutumista. Erityisesti lapsille ja nuorille oman perheen läheisyys on keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Huoli perheenjäsenten turvallisuudesta saattaa aiheuttaa lapselle psyykkisiä oireita.

Pakolaisten perheenyhdistämisen ehtoja on viime vuosina kiristetty huomattavasti. Osa kiristyksistä on kohdistunut nimenomaan ilman huoltajaa tulleisiin lapsiin. Perhesidehakemusten käsittelyajat ovat paikoin kohtuuttomia. Ulkomaalaislain tavoite yhdeksän kuukauden käsittelyajasta ylittyy usein, ja joskus yksin maassa olevien lasten odotus on venynyt jopa vuosiksi. Perheenyhdistämisprosessin kestoa tulisi lyhentää poistamalla hallinnollisia esteitä ja säätämällä enimmäiskestosta silloin, kun perheenkokoajana on lapsi. Maahanmuuttovirastolla tulee olla tähän riittävät resurssit.

Suomessa edellytetään pääsääntöisesti turvattua toimeentuloa, kun haetaan perheenjäsenille oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Toimeentuloedellytys koskee myös niitä yksin maahan tulleita alaikäisiä lapsia, joilla on pakolaisstatuksen sijaan toissijaisen suojelun status. Lastensuojelun Keskusliitto esittää, että toimeentuloedellytys tulee poistaa tapauksissa, joissa perheenkokoajana Suomessa on ilman huoltajaansa tullut lapsi.

– Kyse ei ole mistään suuresta massasta ihmisiä, muistuttaa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Taina Martiskainen. – Kiristyksiä perheenyhdistämisessä ei voida perustella sillä, että Suomeen tulisi lasten kautta paljon heidän vanhempiaan. Kaikista lapsista ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta on pidettävä hyvää huolta, heidän taustastaan riippumatta. Pakolaislapsilla painolastina on lisäksi usein traumatisoivia kokemuksia, jatkuva ikävä ja huoli perheestä, mutta silti heiltä odotetaan poikkeuksellista sinnikkyyttä ja omatoimisuutta. Heidän turvallinen lapsuutensa on katkennut ja he tarvitsevat puolestapuhujia.

Edustajajärjestelmä on saatava kuntoon

Kun lapsi tulee Suomeen ilman huoltajaansa turvapaikanhakijana tai pakolaisena, hänelle määrätään vastaanottolain mukaan edustaja käyttämään huoltajan puhevaltaa ja valvomaan hänen etuaan.

Edustajajärjestelmä Suomessa on jäänyt keskeneräiseksi ja siinä on ongelmia, jotka tulee ratkaista, jotta lapsen oikeudet toteutuvat. Edustajien osaaminen vaihtelee suuresti, mikä asettaa lapset eriarvoiseen asemaan keskenään. Jokaisella ilman huoltajaa tulleella lapsella on oikeus edustajaan, joka toimii riippumattomasti, tuntee prosessit ja lapsen oikeudet sekä osaa olla lapsen tukena ja ajaa hänen etuaan. Edustajajärjestelmää tulisi tarkastella laajemmassa lasten edunvalvonnan kontekstissa.

Lapset muuttoliikkeessä

• Vuonna 2025 yhteensä 19 860 ulkomaalaista sai oleskeluluvan Suomeen perhesiteen perusteella. Näistä kansainvälistä suojelua saaneen omaisia oli kaikkiaan 1 239, joista valtaosa oli lapsia. Vain 64 oli huoltajia. (Maahanmuuttovirasto.)
• 11 viime vuoden sisällä (vuosina 2015–2025) myönteisen päätöksen perhesidehakemukseen on saanut yhteensä 462 kansainvälistä suojelua saaneen lapsen huoltajaa (Maahanmuuttovirasto).
• Pakolaisten perheenyhdistämistä on Suomessa vaikeutettu 2010-luvulta lähtien sekä lainsäädännöllisin että hallinnollisin toimin. Osa perheenyhdistämisen ehtojen kiristyksistä on kohdistunut nimenomaan ilman huoltajaa tulleisiin lapsiin.
• Kun perheenkokoajana on toissijaista suojelua saanut lapsi, edellytetään oleskelulupaa hakevilta huoltajilta turvattua toimeentuloa. Tämä edellytys otettiin käyttöön vuonna 2016, poistettiin myöhemmin ja palautettiin jälleen vuonna 2025.

Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut 27.5.2026 uuden politiikkasuosituksen Lapsen oikeudet on turvattava muuttoliikkeessä. Keskusliiton politiikkasuositukset perustuvat tutkittuun tietoon ja asiantuntija-arvioihin ja kuvaavat lähestyttävällä tavalla lasten hyvinvointiin vaikuttavia kysymyksiä. 

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Taina Martiskainen, taina.martiskainen@lskl.fi, p. 040 731 3014