YLE:n irvokas julkaisu mustamaalaa kaikki lappilaiset ihmiset

”Ensimmäistä kertaa tulijat haluavat suojella luontoa, eikä hävittää sitä”, ” Nyt uusissa tulijoissa on kuitenkin yksi merkittävä ero kaikkiin edellisiin: he haluavat varjella luontoa.”, ” armoton purojen ruoppaus”, ” metsäojia kaivettiin raivolla”, ”valtio ja suuryritykset kuppaavat siirtomaataan”, ”lappilaisilla on köyhän identiteetti”.. Juntti kuvailee lappilaisia ihmisiä armottomina luonnon vihaajina, jotka haluavat vain hävittää luontoa ja uudet tulijat messiaina, jotka ensimmäisenä arvostavat luontoa.

Totuus on toinen. Lappilaiset ihmiset, erityisesti syrjäseuduilla asuvat, omaavat vahvan luontosuhteen. He elävät metsistä, puroista ja järvistä, eikä heidän tavoitteena ole hävittää luontoa millään tavalla. Kestävyysajattelu luonnon hyödyntämiseen ei sotien jälkeen ollut mitään siihen verrattuna, mitä se on ollut 1990 -luvun murroksen jälkeen. Ihmiset ja yritykset ovat vuosikymmenten ajan ratkoneet luonnon kestävään käyttöön liittyviä kysymyksiä ja pyrkineet parantamaan luonnon tilaa. Kukaan ei halua tuhota luontoa.

Yhteiskuntamme on muuttunut Juntin esille tuomasta ”köyhyyden ajasta”, jolloin Suomi oli vielä kehitysmaa, vaikka Juntti väittääkin köyhyyden kulttuurin olevan yhä läsnä Lapissa. Pienituloisia ihmisiä asuu Lapin joka kolkassa, se myönnettäköön. Mutta varsinaisesti köyhiä tai köyhäksi itsensä mieltäviä on vaikea löytää. Työtä ja toimeentuloa arvostetaan Lapissakin. Mutta ei mihin tahansa hintaan. Kestävyys kaikessa tuotannossa on lappilaisillakin tavoitteena, ei luonnon hävittäminen. Olipa kyse sitten puun tuottamisesta, kaivannaisista tai mistä tahansa muusta, ympäristövaikutusten minimointi on kaikkien tavoitteena. Uudet tulijat eivät tästä poikkea mitenkään.

Pelkkä luonnonsuojelu on vain hyväosaisten tavoite, jossa viitataan kintaalla omaan vaikutukseen luonnon hyödyntämisessä. Kun on rahaa, sitä käytetään ja samalla rahoitetaan luonnon hyödyntämistä. Vähävarainen lappilainen kuluttaa vähän, mutta haluaa tulla toimeen. Vaikka sitten luontoa hyödyntämällä. Hänellä ei välttämättä ole sitä luksusta, että voisi vain vaatia lähialueensa täydellistä koskemattomuutta oman mielihyvänsä tuottamiseksi. Rikkailla on helpompi vaatia oman psykologisen omistajuuden tunnetta realisoitavaksi luonnonsuojelupäätösten muodossa, kun toimeentulo on turvattu kaikesta huolimatta.

Lappi ei ole suojelureservaatti

Juntti kuvailee Lappia siirtomaana. Siirtomaa on valtion hallitsema alue rajojen ulkopuolella, jossa tuotetaan halvalla raaka-aineita ja jonne viedään omassa maassa jalostettuja tuotteita. Lappi on nykyaikainen toimiva yhteiskunta, jossa on poikkeuksellisen paljon rakentamatonta luontoa. Lapissa hyvinvointia tuo siellä vahvana toimivat teollisuudenalat, joiden osuus Suomen viennistä on merkittävä.

Lapissa on miljoonia hehtaareita suojelualueita, joissa ei toimita lainkaan. Koskematonta luonto riittää, vaikka lappilaiset myös hyödyntävät luontoa. Faktahan on, ettei kukaan meistä selviä ilman luonnon hyödyntämistä, kuin hetken. Porotalous elää täysin luonnon hyödyntämisestä. Metsätalous on maailman kestävintä ja metsäteollisuus jalostaa meidän kaikkien joka päivä tarvitsemia tuotteita. Kaivoksia tarvitaan, koska ihmiset ostavat autoja, kännyköitä ja telkkareita. Kaivoshankkeissa ympäristövaikutusten arviointi on massiivista ja vaikutuksia minimoidaan kaikin järkevästi toteutettavin tavoin jo suunnitteluvaiheessa. Tuulivoiman rakentaminen ei rehellisyyden nimissä täytä minkäänlaisia kestävyyden kriteereitä, vaikka tuulivoimaloita Lappiinkin on rakennettu paljon.

Lapissa asutus on länsimaiden vertailussa todella harvaa ja luontoa on paljon. Lappi ei kuitenkaan ole, eikä saa olla, luonnonsuojelureservaatti, jossa luonnon hyödyntäminen olisi kiellettyä tai tuomittavaa. Lappi pärjää hyvin vertailussa minkä tahansa maakunnan kanssa luontoarvojen suojelemisessa, sillä Lapissa on paljon rakentamatonta luontoa. On kohtuutonta luoda mielikuvaa, jossa Lappia kuvataan ”välinpitämättömien luonnon tuhoajien maana”. Lappilaisille luonto on sydämessä ja se näkyy lappilaisten ihmisten arjessa. Luontoa kunnioitetaan ja luonto huomioidaan kaikessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Lapissa pitäisi lopettaa kaikki toiminta, joka tapahtuu luonnossa.

YLE unohtanut journalismin perusteet

Journalismia kunnioittava julkaisutoiminta on sananvapauden vastuullista käyttämistä mediassa. Journalistin ohjeiden tarkoitus on edistää keskustelua journalistisesta työstä ja journalismin etiikasta. Totuuteen pyrkivä journalismi auttaa yleisöä muodostamaan kuvaa yhteiskunnasta ja maailmasta ja siinä yleisö voi erottaa faktat mielipiteistä.

Juntin kolumnin kaltaisten kirjoitusten julkaiseminen on vastoin kaikkia hyvän journalismin periaatteita. Pahantahtoinen ja ihmisiä mustamaalaavan kirjoituksen julkaisu ei ole millään tavalla hyväksyttävää miltään medialta, mutta erityisesti verovaroin toimivan Yleisradion tulisi pidättäytyä sellaisesta täysin. Ehkä YLE on itse hämärtänyt rajat ympäristömedian saralla, sillä se julkaisee tuhansia ympäristöjuttuja vuosittain ja niistä valtaosassa luodaan todellisuutta mustempaa mielikuvaa Suomen luonnosta.

Toimitus voi toki piiloutua sen taakse, että kyseessä on kolumni, kirjoittajan mielipide. Koska kyseessä on vakiokolumnisti, jonka jokainen kolumni mustamaalaa ihmisiä ja luo enemmän tai vähemmän loukkaavaa mielikuvaa tavallisista työtä tekevistä ihmisistä, YLE:n on tosiasiallisesti mahdotonta sen taakse mennä ja säilyttää kasvonsa. Sen sijaan YLE:n tulisi kirjoittaa oikaiseva juttu ja julkaista se yhtä näkyvästi, kuin Juntin kirjoituksen. Parasta olisi tehdä loppu näkyvyyden antamiselle kyseiselle kirjailijalle. Niin räikeä rimanalitus kirjoitus on, että siitä on tultava seurauksia myös kirjoittajalle.

Metsäammattilaiset toivovat, että YLE noudattaa journalismin perusperiaatetta totuudenmukaisen maailmankuvan välittämiseksi lukijoilleen. Virheitä sattuu, kun ihmiset tekevät. Tärkeintä on, miten virheiden kohdalla toimitaan ja miten opittu otetaan jatkossa käyttöön. Kannustamme Yleisradiota käymään kriittistä keskustelua ympäristöjournalismin tasosta yhtiössä. Onko se tasapuolista ja totuudenmukaista uutisointia, vai asenteellista ja vääristävää propagandaa, joka uhkaa demokratiaa?