Finanssiala ry

Päättäjiltä vahva tuki FA:n hallitusohjelmatavoitteille: finanssivalvojien tuettava myös kasvua ja soteen tarvitaan julkinen palvelulupaus

26.5.2026 07:30:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
  • Finanssiala ry:n (FA) hallitusohjelmatavoitteet saavat laajaa kannatusta päättäjien ja sidosryhmien keskuudessa, paljastaa Aula Researchin päättäjäkysely.
  • 84 prosenttia vastaajista tukee sitä, että Finanssivalvonnan tehtäviin lisätään talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen.
  • 83 prosenttia katsoo, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tuki palvelulupaukselle on kasvanut päättäjien keskuudessa selvästi vuodesta 2015.
  • Kysely paljastaa myös poliittisia jakolinjoja erityisesti verotuksessa, kansankapitalismissa ja YEL:n pakollisuudessa.

FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastausta (päättäjät 100, asiantuntijasidosryhmät 87).

Finanssiala ry (FA) tarjoaa tulevalle hallitukselle eväitä, joilla Suomesta tehdään parempi kuin Ruotsi ja isompi kuin eilen. Kasvuun tarvitaan tekoja.

”Tarvitsemme rohkeutta ja uudistumista suomalaisten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Vaurastuminen kasvattaa taloudellista turvaa, tuo uskoa arkeen ja antaa voimaa yhteisölle. Finanssiala mahdollistaa kasvun, mutta tarvitsee siihen järkevää sääntelyä ja maltillista verotusta. On suuri ilo, että poliittisten päättäjien keskuudessa on laajaa ymmärrystä hallitusohjelmatavoitteillemme”, toteaa FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.

FA toimeksiannosta Aula Research toteutti kyselyn, jossa eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja muut asiantuntijasidosryhmät ottivat kantaa FA:n hallitusohjelmatavoitteisiin.

Enemmistö päättäjistä lisäisi kasvun edistämisen finanssivalvojien tehtäviin

Yksi FA:n talouskasvua vauhdittavista hallitusohjelmatavoitteista on, että finanssivalvojien tehtäviin lisätään kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä Suomessa että EU:ssa. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että valvojat arvioisivat päätöstensä vaikutuksia rahoitusvakauden ohella myös finanssialan kykyyn rahoittaa talouskasvua. Tavoite sai vahvan tuen: 84 prosenttia vastaajista oli siitä täysin tai jokseenkin samaa mieltä, ja kannatus ulottui laajasti yli puoluerajojen sekä asiantuntijasidosryhmiin.

”Eduskunta on juuri säätänyt lain, joka mahdollistaisi muidenkin kuin ensiasunnon ostajien lainakaton nostamisen enintään 95 prosenttiin asuntomarkkinoiden laskusuhdanteen rajoittamiseksi. Eli ihmiset pääsisivät jatkossa nopeammin kiinni omistusasumiseen. Tämän toteutuminen on kuitenkin täysin Finanssivalvonnan harkinnan varassa, ja arvioinnin lopputulos voi näyttää erilaiselta riippuen siitä, millainen valvojan mandaatti on”, Ahosniemi huomauttaa.

Yhä useampi päättäjä kannattaa soten julkista palvelulupausta

Toinen yhteiskunnallisesti ajankohtainen tavoite, joka sai vastaajilta merkittävää tukea, on soten julkinen palvelulupaus. 83 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomessa päättäjien pitäisi määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin kansalaisilla on oikeus.

FA on kysynyt julkisen palvelulupauksen tarpeesta jo aikaisemmin päättäjäkyselyissään. Kyselyiden tulosten mukaan päättäjien ja sidosryhmien tuki soten julkiselle palvelulupaukselle on kasvanut selvästi vuosien aikana. Vuonna 2015 63 prosenttia vastaajista kannatti palvelulupauksen määrittelyä. Palvelulupauksen kannattajien osuus on siis kasvanut 11 vuodessa 20 prosenttiyksiköllä.

Julkinen palvelulupaus saa myös Suomen kansalta vahvan kannatuksen. FA:n aiemmin keväällä Norstat Oy:llä teettämästä kyselystä selviää, että 69 prosenttia suomalaisista katsoo julkisen palvelulupauksen olevan tarpeellinen.

”Soteen liittyvät kysymykset ja ratkaisut ovat äärimmäisen vaikeita. Siksi soten ongelmia ei ole vieläkään onnistuttu korjaamaan. Vastausten tulos ja muutos kertoo selkeästi, että nykytila koetaan epävarmaksi ja toimimattomaksi. Toivottavasti hallitusohjelmaneuvotteluissa päättäjät uskaltavat tehdä pitkänäköisiä päätöksiä sotejärjestelmämme korjaamiseksi.”

Muutamia muita nostoja kysymyksistä:

Vasemmisto- ja oikeistopuolueiden näkemykset erosivat eniten verotukseen, kansankapitalismiin ja YEL:in pakollisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

79 prosenttia kaikista vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että työeläkejärjestelmän on myös yrittäjien osalta jatkossakin perustuttava lakisääteisyyteen ja pakollisuuteen.

59 prosenttia vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että sääntelyä tulisi kehittää niin, että se kannusta nykyistä paremmin vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen. 28 prosenttia vastaajista ei pidä tätä tärkeänä.

64 prosenttia suhtautuu myönteisesti siihen, että osakesäästötili laajennettaisiin koskemaan myös rahastoja. Toisaalta vain 37 prosenttia vastaajista kannattaa yhden tilin rajoituksen ja tilille sijoitettavien varojen ylärajan poistamista.

Lue lisää

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Pankkitilien valvontajärjestelmä on tarkoitettu vakavan rikollisuuden torjuntaan, ei kyttäämään etuudensaajia – Kelan pääsy järjestelmään vaarantaisi pankkisalaisuutta ja yksityisyyden suojaa21.5.2026 09:33:10 EEST | Tiedote

Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmää ei ole tarkoitettu tehostamaan Kelan etuusprosesseja. Järjestelmä on tarkoitettu vakavien rikosten torjuntaan, ei yleiseksi tiedonhakukanavaksi. Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea järjestelmän kautta toimeentulo- ja asumistukihakemuksiin liittyviä tili-, saldo-, arvopaperi- ja tilitapahtumatietoja ilman asianosaisten erillistä suostumusta tai rikostorjunnallista perustetta. Esitys on parhaillaan eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä Järjestelmän kapasiteetti ja pankkien resurssit eivät riitä massaluontoiseen tietojenkäsittelyyn. Kuormitus heikentäisi järjestelmän käyttöä rikostorjunnassa. Esitys on ongelmallinen myös pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan kannalta. Uudistuksen hyödyt jäisivät haittoihin ja kustannuksiin nähden vähäisiksi.

FA:n uusi Finanssivuosi-raportti: Finanssisektori pysyi vahvana – ja se on koko Suomen etu20.5.2026 07:00:00 EEST | Tiedote

Finanssiala ry:n (FA) uusi Finanssivuosi-raportti yhdistää jatkossa aiemmat pankki- ja vakuutusvuosikatsaukset ja laajentaa tarkastelun kattamaan myös rahastot ja omaisuudenhoidon. Finanssivuosi-raportin mukaan Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi toimintaympäristön epävarmuudesta huolimatta vahvana vuonna 2025. Pankkisektorin vakavaraisuussuhteet ylittivät edellisvuoden tason ja pysyivät eurooppalaisten pankkien keskiarvoa korkeammalla tasolla. Pankeilla on edelleen runsaasti pääomia suhteessa vakavaraisuusvaatimuksiin. Henki‑ ja vahinkovakuutussektorilla vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla. Sijoitustuotot olivat kokonaisuutena positiiviset. Työeläkesektorin vakavaraisuuspääoma kasvoi positiivisten sijoitustuottojen ansiosta. Työeläkelaitosten stressikestävyys osakesijoitusten shokkeja vastaan pysyi lähes vuoden 2024 tasolla. Kotimaiset rahastopääomat jatkoivat historiallista kasvuaan. Rahastoalan kansainvälisyys korostui, kun samaan aikaan sekä ulkomaiset sijoitukset kotimais

Uusi EU-sääntely somealustojen vastuusta huijauksissa ei riitä – Somejätit tahkoavat edelleen miljardivoittoja huijausmainoksista19.5.2026 14:07:12 EEST | Tiedote

Alustajätit, kuten somepalvelut olisi velvoitettava vahvasti petosrikollisuuden ennakolliseen torjuntaan yhteistyössä pankkien, viranomaisten ja teleoperaattoreiden kanssa. Esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Vastikään saavutettu sopu EU:n uudesta maksupalveluasetuksesta kulkee oikeaan suuntaan, mutta sen vaikutukset voivat jäädä vaillinaisiksi. Esitys velvoittaisi alustat poistamaan niille ilmoitetut vilpilliset sisällöt, mutta velvoite niiden ennakolliseen torjumiseen voisi olla selkeämpi. Myös alustojen velvoite korvata niiden palveluista alkaneiden petosten uhrien tappioita uhkaa jäädä vaatimattomalle tasolle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye