EU-rahoitteinen TREASoURcE-hanke osoittaa, miten kiertotalousratkaisut viedään kokeiluista käytäntöön eri sektoreilla ja alueilla

Monikansallinen TREASoURcE-hanke osoitti käytännössä, kuinka kansalaisia osallistavia järjestelmätason kiertotalousratkaisuja voidaan kehittää, testata ja viedä kohti laajempaa käyttöönottoa eri alueilla. Yhteiseen alueelliseen toimintamalliin perustuen hankkeessa yhdistyivät käytännön pilotit, arvoketjujen välinen yhteistyö ja siirrettävyyden varhainen huomioiminen. Nämä tekijät mahdollistivat kiertotalouden toimintamallien muuntamisen konkreettisiksi ratkaisuiksi energia-, materiaali- ja biotaloussektoreilla. 

Hankkeen keskiössä oli sidosryhmäyhteistyön ja erilaisten arvoketjupilottien yhdistäminen. Ratkaisuja testattiin käytännön toimintaympäristöissä laajassa yhteistyössä tuottajien, materiaalien jalostajien, käyttäjien ja viranomaisten kanssa. Ratkaisujen teknistä toteutettavuutta, markkinakelpoisuutta ja laajemman käyttöönoton kannalta keskeisiä esteitä ja vauhdittajia arvioitiin käytännön kokemusten pohjalta. 

”Sidosryhmä- ja arvoketjudemojen yhdistäminen oli keskeisessä roolissa TREASoURcE-konseptien käytäntöön viemisessä. Sen myötä ratkaisuja kehitettiin yhteistyössä eri toimialojen ja alueiden välillä ja testattiin aidoissa toimintaympäristöissä. Tämä edistää sekä toteutettavuutta että skaalautuvuutta”, sanoo Østfoldin maakuntahallitusta edustava Jan Bakke. 

Hanke toteutti pilotteja kolmella eri sektorilla. Ensimmäinen keskittyi käytettyihin sähköautojen akkuihin. Akkuja testattiin energiavarastoinnissa niiden eliniän pidentämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Käytännön pilotteja toteutettiin kolmessa kohteessa Suomessa ja Norjassa. Tarkoituksena oli havainnollistaa, miten uudelleenkäytetyt akut voivat tukea kulutushuippujen tasausta ja paikallisen sähköverkon hallintaa osana julkisten ja kaupallisten kiinteistöjen ratkaisuja. Pilotit osoittivat, että taloudellinen ja operatiivinen suorituskyky on vahvasti riippuvainen paikallisista olosuhteista. Tekijät, kuten sähkönkulutusprofiilit, laskutusmallit ja sääntely, korostavat paikallisen kontekstin merkitystä. 

Toinen pilotti tarkasteli vaikeasti kierrätettäviä muovijätevirtoja ja osoitti, kuinka mekaaninen ja kemiallinen kierrätys voivat täydentää toisiaan. Tulokset osoittavat, että sekalainen muovijäte voidaan kemiallisen kierrätyksen avulla muuntaa arvokkaiksi kemianteollisuuden raaka-aineiksi samalla, kun epäpuhtauksien määrä vähenee merkittävästi. Hankkeessa pilotoidut ratkaisut perustuivat katalyyttiseen pyrolyysiin ja vetypohjaiseen käsittelyyn. Edistyneiden kierrätysratkaisujen rooli korostuu erityisesti tilanteissa, joissa perinteiset kierrätysmenetelmät eivät riitä. 

Kolmannessa pilotissa keskityttiin maatalouden ja muiden biopohjaisten sivuvirtojen hyödyntämiseen sekä etsittiin uusia tapoja yhdistää maaseudun ja kaupunkien toimijoita. Tätä varten kehitettiin digitaalinen markkinapaikka sekä paikallisen biotalouden kehittämiseen ja maaseudun ja kaupunkien väliseen yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja. Nämä konkreettiset ratkaisut yhdistivät sivuvirtojen tuottajat jalostajiin, kuntiin ja käyttäjiin ja tukivat biopohjaisten materiaalien tehokkaampaa hyödyntämistä, jätteen vähentämistä ja kiertotalousratkaisujen alueellista vahvistamista. 

Tiiviin sidosryhmäyhteistyön ohella ratkaisujen sovellettavuutta erilaisiin paikallisiin konteksteihin korostettiin alusta alkaen. Hankkeen eri vaiheissa eurooppalaisia sidosryhmiä osallistettiin työpajojen, verkkotilaisuuksien, fokusryhmien ja kohdennetun vuorovaikutuksen kautta. Yhteistyötä tehtiin viranomaisten ja toimialajärjestöjen kanssa erityisesti Itämeren alueella. Hankkeen käytännön kokemukset ja opit on koottu kaikille avoimeen Replication Handbookiin, joka tukee ratkaisujen paikallista soveltamista.    

”Seuraavassa vaiheessa korostuu erityisesti ratkaisujen juurruttaminen osaksi kaupunkien, alueiden, yritysten ja palveluntuottajien arjen toimintaa. Kunnat ja yritykset etsivät käytännön kiertotalousratkaisuja yhä aktiivisemmin. Tämä luo vahvan pohjan pilotoitujen ratkaisujen käyttöönotolle ja skaalaukselle myös hankkeen päätyttyä”, toteaa Ugur Kaya VTT:ltä. 

TREASoURcE jättää jälkeensä konkreettisia työkaluja, pilotteja ja toteutusmalleja, jotka tukevat kiertotalousratkaisujen laajempaa käyttöönottoa eri alueilla. Kansalaisten osallistaminen säilyy keskeisenä tekijänä myös jatkossa, kun alueelliset toimijat hyödyntävät ja kehittävät edelleen hankkeessa testattuja toimintamalleja. Digitaaliset alustat, kiertotaloutta tukevat hankintaohjeistukset sekä testatut yhteistyömallit tarjoavat käytännön pohjan ratkaisujen käyttöönottoon eri toimialoilla. 

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Kaisa Simola, +358 50 553 5502, kaisa.simola@clicinnovation.fi  
Nettisivut: treasource.eu 

Tietoa TREASoURcE-hankkeesta:

TREASoURcE oli EU-rahoitteinen tutkimus- ja innovaatiohanke, joka kehitti ja pilotoi kiertotalousratkaisuja muovien, akkujen sekä biopohjaisten sivu- ja jätevirtojen hyödyntämiseen. Hanke teki yhteistyötä kaupunkien, alueiden, teollisuuden ja päättäjien kanssa tavoitteena skaalata ja monistaa näitä ratkaisuja ympäri Eurooppaa.

Hankkeessa CLIC Innovation vastasi viestinnästä ja tulosten levittämisestä. CLIC Innovation on avoin innovaatioklusteri, joka edistää uusien vaikuttavien ratkaisujen syntyä biotalouden, kiertotalouden ja tulevaisuuden energiajärjestelmien aloilla.