Työllisyyskatsaus │ Maakuntavertailussa Pirkanmaan työttömyys kasvoi eniten huhtikuussa, Kanta-Hämeessä työttömyyden kehitys oli valoisampi

Kanta-Hämeen työllisyystilanne oli huhtikuussa parempi kuin useimpien muiden maakuntien

Suurimmat työttömien määrät ammattiryhmittäin

• rakennus-, korjaus- ja valmistustyö 1 588 henkilöä,
• palvelu- ja myyntityö 1 564 henkilöä,
• erityisasiantuntijan työ 1 017 henkilöä,
• muut työntekijät 809 henkilöä,
• asiantuntijatyössä 736 henkilöä,
• prosessi- ja kuljetustyö 727 henkilöä.

Huhtikuussa ammatteihin lukeutumattomia työttömiä työnhakijoita oli 1 502 henkilöä.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui

Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä nousi vuoden takaiseen verrattuna. Huhtikuussa oli 3 578 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä, kasvua oli vuositasolla 724 henkilöä.

Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli huhtikuussa kaikkiaan 1 709 henkilöä, joka oli 389 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

Kanta-Hämeessä rakennetyöttömiä oli noin 55,6 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista, määrällisesti 4 990 henkilöä.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 112 asiakasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, palveluissa oli huhtikuussa kaikkiaan 2 733 henkilöä.

Työttömät työnhakijat kunnittain

9 prosentin tai alle 9 prosentin työttömyysaste oli Kanta-Hämeen kunnista Hattulassa, Hausjärvellä, Janakkalassa, Lopella ja Tammelassa. Korkein työttömyysaste oli Forssassa 14,1 prosenttia ja matalin Hattulassa 7,2 prosenttia.

Suurimmat työttömien työnhakijoiden määrien kasvut vuositasolla olivat

• Hämeenlinnassa 188 henkilöä,
• Forssassa 47 henkilöä,
• Janakkalassa 32 henkilöä ja
• Jokioisissa 26 henkilöä.

Positiivista oli, että työttömien työnhakijoiden määrä laski tai pysyi ennallaan Hausjärvellä, Lopella ja Tammelassa.

Pirkanmaan työttömyyden kasvu edustaa neljännestä koko maan työttömien kasvusta

Suurimmat työttömien määrät ammattiryhmittäin

• palvelu- ja myyntityö 6 802 henkilöä,
• erityisasiantuntijan työ 5 813 henkilöä,
• rakennus-, korjaus- ja valmistustyö 5 384 henkilöä,
• asiantuntijatyössä 3 110 henkilöä,
• muut työntekijät 2 922 henkilöä.

Huhtikuussa ammatteihin lukeutumattomia työttömiä työnhakijoita oli 5 723 henkilöä.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui

Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä nousi vuoden takaiseen verrattuna. Huhtikuussa oli 13 613 yli vuoden työttömänä ollutta henkilöä, kasvua oli vuositasolla 2 718 henkilöä.

Yli kaksi vuotta työttömänä olleita oli huhtikuussa kaikkiaan 6 736 henkilöä, joka oli 1 666 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.

Pirkanmaalla rakennetyöttömiä oli noin 60 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista, määrällisesti 20 780 henkilöä.

Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli 3 193 asiakasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana, palveluissa oli huhtikuussa kaikkiaan 8 120 henkilöä.

Työttömät työnhakijat kunnittain

Pirkanmaalla korkein työttömyysaste oli Urjalassa 17,2 prosenttia ja matalin Pälkäneellä 7,3 prosenttia. 9 prosentin tai alle 9 prosentin työttömyysaste oli Pirkanmaan kunnista Kihniössä, Lempäälässä, Pirkkalassa, Pälkäneellä, Vesilahdessa ja Ylöjärvellä. Yli 15 prosentin työttömyysaste oli Urjalan lisäksi Tampereella 15,4 prosenttia.

Suurimmat työttömien työnhakijoiden määrien kasvut vuositasolla olivat

• Tampereella 3 432 henkilöä,
• Nokialla 274 henkilöä,
• Ylöjärvellä 191 henkilöä,
• Kangasalla 184 henkilöä,
• Sastamalassa 184 henkilöä,
• Akaassa 121 henkilöä ja
• Lempäälässä 121 henkilöä.

Työttömien työnhakijoiden määrä laski tai pysyi entisellään Hämeenkyrössä, Pälkäneellä ja Valkeakoskella.

Koko maan tilanne

Työttömien ja lomautettujen määrä nousi huhtikuussa koko maassa vuositasolla 20 041 henkilöllä. Koko maan keskimääräinen työttömyysaste oli 12,1 prosenttia. Työttömien työnhakijoiden määrä oli 333 236 henkilöä, joista lomautettujen osuus 19 670 henkilöä.

*

Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2026

Vuoden 2026 alussa perustettiin kymmenen uutta elinvoimakeskusta nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä kehittämis- ja edistämistehtäviä. Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen toimialue kattaa Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnat.

Samalla perustettiin valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto, johon siirtyivät ELY-keskusten ympäristön lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät.