Talentia: hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei tunnista sosiaalihuollon todellista tarvetta

Erityisen ongelmallisena Talentia pitää esitystä, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon arvioidusta palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin rahoituksessa jatkossa vain 60 prosenttia.

– Jos palvelutarpeen kasvu tunnistetaan mutta sitä ei rahoiteta täysimääräisesti, rakennetaan järjestelmään pysyvä alijäämä. Se lisää painetta henkilöstövähennyksiin, heikentää palvelujen saatavuutta ja siirtää painopistettä pois ennaltaehkäisevästä työstä kohti raskaampia ja kalliimpia palveluja, Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen toteaa.

Sosiaalihuollon tarve ei näy rahoitusmallissa

Sosiaalipalveluiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenoista on noin 40 prosenttia, mutta nykyinen rahoitusmalli perustuu edelleen vahvasti sairastavuuteen, diagnooseihin ja toteutuneeseen palvelunkäyttöön. Talentian mukaan tämä ei tunnista riittävästi sosiaalihuollon todellista palvelutarvetta.

Sosiaalihuollossa palvelutarvetta määrittävät muun muassa toimintakyky, perhetilanne, toimeentulo, pitkäaikainen kuormitus, lasten ja perheiden tuen tarpeet, mielenterveys- ja päihdehaasteet sekä syrjäytymisriskit.

– Rahoitusmallin tulee tunnistaa nykyistä paremmin esimerkiksi väestön ikääntyminen, lapsiperheiden kasvavat tuen tarpeet, köyhyys, pitkäaikaistyöttömyys ja vammaisten henkilöiden palvelutarpeet.

Talentia varoittaa, että samanaikainen palvelutarpeen kasvun vajaa huomioiminen sekä rahoituksen vahva kytkentä käyttö- ja diagnoositietoon muodostavat rakenteellisen riskin ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen alirahoitukselle.

Ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki vähentävät korjaavien palveluiden tarvetta ja ovat myös kustannusvaikuttavia. Nykyinen rahoitusmalli ei kuitenkaan riittävästi tunnista tätä.

Talentian esitykset rahoitusmallin kehittämiseksi

Talentia esittää, että hyvinvointialueiden rahoituslain jatkovalmistelussa:

• vahvistetaan sosiaalihuollon palvelutarvetta kuvaavien indikaattorien painoarvoa
• resursoidaan THL:n sosiaalihuollon indikaattorityön kehittämistä
• vahvistetaan sosiaalihuollon tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteita
• huomioidaan rahoituksessa toteutuneen palvelunkäytön lisäksi palveluvaje, saavutettavuus ja pitkän aikavälin kustannusvaikuttavuus

– Rahoitusmallin tulee olla ennakoiva ja perustua mahdollisimman hyvin todelliseen palvelutarpeeseen. Sosiaalihuollon tiedontuotannon ja tutkimusperustan vahvistaminen on välttämätöntä, jotta palvelut voidaan turvata yhdenvertaisesti koko maassa.

Talentia esitti hyvinvointialueiden rahoitusmallia koskevat kantansa tiistaina 26.5.2026 sosiaali- ja terveysvaliokunnan hyvinvointialueiden rahoituslakia koskevassa kuulemistilaisuudessa.

Lue Talentian lausunto tästä

Tutustu Talentian kuulemistilaisuuden esitykseen tästä