Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat
28.5.2026 07:16:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.

Näiden vaikutusten lisäksi ansiotuloverotukseen liittyy oikeudenmukaisuusharkinta siitä, miltä tuloryhmiltä verotuloja halutaan kerätä.
Keskituloiset eivät juurikaan reagoi maltilliseen ansiotuloverotuksen kiristymiseen
”Keskituloisten ansiotuloverotuksen pienillä muutoksilla on suuri vaikutus, koska keskituloisia on niin paljon. Lisäksi viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että pienet muutokset keskituloisten verotuksessa eivät juuri aiheuta muutoksia heidän tulokäyttäytymiseensä”, kertoo tutkimusprofessori Tuomas Kosonen Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.
Jos ansiotuloveroasteikkoa nostaisi yhdellä prosenttiyksiköllä, keskituloiselle jäisi kuussa käteen noin 25 euroa vähemmän riippuen henkilön tuloista. Veroasteikon nostosta saataisiin valtiolle noin 1,2 miljardia lisää verotuloja, josta valtaosa tulisi keskituloisilta, tutkijat laskivat.
Suurituloisten veronkiristyksistä vähemmän verotuloja
Suurituloiset maksavat paljon veroja henkilöä kohden, mutta heitä on huomattavasti vähemmän kuin keskituloisia. Tutkimusten mukaan he reagoivat veromuutoksiin muita tuloryhmiä voimakkaammin esimerkiksi verosuunnittelun ja muiden käyttäytymismuutosten kautta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos ansiotulovero nousee, suurituloisten tulonhankinta vähenee, mikä vähentää verotuloja tästä tuloryhmästä.
Suurituloisten veronkorotuksilla voidaan siis kerätä lisää tuloja, mutta niiden kokonaistuottopotentiaali on rajallinen.
Pienituloisten käytökseen vaikuttavat pääasiassa muutokset tuissa
Pienituloisten työnteon kannustimiin vaikuttavat usein enemmän sosiaaliturvan ehdot, esimerkiksi etuuksien väheneminen tulojen kasvaessa, kuin varsinaiset tuloveroasteikon muutokset.
Pienituloiset maksavat valtion ansiotuloveroa vain vähän, joten maltillinen valtion tuloveroasteikon kiristys ei juuri vaikuttaisi heihin. Se ei myöskään vaikuttaisi merkittävästi valtion verotuloihin.
Ansiotuloverotuksen muuttaminen on oleellinen sopeuttamistoimi
Kirjoituksen johtopäätös on, että vaikka ansiotuloverotuksen kiristäminen olisi poliittisesti vaikeaa, se on taloudellisesti varteenotettava osa julkisen talouden sopeutuskeinovalikoimaa.
”Tuloverotukseen liittyy verotuottovaatimuksia ja oikeudenmukaisuuskysymyksiä siitä, keille tuloja halutaan uudelleenjakaa. Tuloverotus aiheuttaa myös verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia. Nämä kaikki on syytä ottaa huomioon, jos tuloveron kiristystä harkitaan sopeuttamiskeinona. Uusi FIT-kirjoitussarjan kirjoituksemme esittelee vaihtoehtoja ja niiden seurauksia”, Kosonen toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas KosonenTutkimusprofessoriVATT, Verotutkimuksen huippuyksikkö FIT
Puh:+358 29 551 9440tuomas.kosonen@vatt.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Verotutkimuksen huippuyksikkö (FIT) tuottaa tieteellisesti korkeatasoista tutkimustietoa vero- ja tulonsiirtojärjestelmien suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan (2022–2029) valitun FITin muodostavat Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto. Tutustu työhömme tarkemmin: https://verotutkimus.fi/
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä15.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.
VATT: Matkailijaveron käyttöönoton mahdollistaminen kunnille on perusteltua30.3.2026 15:40:00 EEST | Tiedote
Matkailijaveron tuomat lisäverotulot mahdollistavat muiden paikallisten verojen alentamisen tai tulot voidaan käyttää kunnan palveluihin. Matkailijaverolla voidaan kompensoida turismista kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja alueen asukkaille aiheutuvia haittoja, toteaa VATT lausunnossaan.
Yksityisen sote-toimijan saapuminen kuntaan vähentää julkisen työllisyyttä ja lisää palveluostoja20.3.2026 07:20:24 EET | Tiedote
Uusi tutkimus kertoo, että yksityisen sote-yrityksen saapuminen kuntaan vaikuttaa kunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin useilla tavoilla: julkisen työvoima vähenee ja palkkakulut pienenevät, mutta samalla ostojen määrä kasvaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme