Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Huonot uutiset eivät kerro koko kuvaa taloudesta – keskeiset suhdanneajurit lupaavat nousukäännettä
9.12.2025 09:00:00 EET | Kuntarahoitus Oyj | Tiedote
Suomen talouden elpymistä on saatu odottaa, mutta näköpiirissä on käänteen merkkejä, arvioidaan Kuntarahoituksen uudessa suhdanne-ennusteessa. Kuntien tilanne on ennakoitua parempi, koska kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan.
Suomen kuluvan vuoden bkt-kehitys on jälleen jäämässä ennustettua heikommaksi. Bruttokansantuote on laskenut, vaikka muualla euroalueella elpyminen jo voimistuu. Kasvupettymysten vuoksi Kuntarahoitus alentaa arviotaan vuoden 2025 bkt-kasvusta 0,3 prosenttiin, kun se aiemmin oli 0,5 prosenttia.
– Suurin ihmetyksen aihe on ollut yksityisen kulutuksen vaisuus, vaikka korot ovat selvästi laskeneet ja ostovoima parantunut. Ennusteissa on ehkä aliarvioitu vuosien 2022–2023 äkillisten hinta- ja korkomuutosten aiheuttaman shokkivaikutuksen kestoa. Useiden välttämättömien menoerien samanaikainen raju nousu ei hevin unohdu ja voi edelleen näkyä varovaisena kuluttamisena, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Kotitalouksien käsitystä taloudellisesta turvasta heikentävät myös asuntomarkkinoiden pitkään jatkunut alakulo sekä kiristynyt kilpailu työpaikoista.
– Yksi vähemmän tunnettu Suomen taloutta tänä vuonna jarruttanut tekijä on säästöt julkisessa palvelutuotannossa ja investoinneissa. Ilman julkisen kysynnän supistumista kuluvan vuoden bkt olisi plussalla, Vesala huomauttaa.
Bkt-lukujen ankeudesta huolimatta taloudessa on kuitenkin käänteen merkkejä.
– Perinteiset suhdanneajurit, vienti ja yksityiset investoinnit, ovat olleet jo hyvän aikaa nousussa. Reaalitulojen kasvun pitäisi vähitellen kääntää yksityinen kulutus nousuun, vaikka kotitaloudet pysyisivätkin varovaisina.
Koska vuosi 2026 kuitenkin käynnistyy ennakoitua heikommista lähtökohdista, Kuntarahoitus alentaa ensi vuoden kasvuennustettaan kahdesta prosentista 1,5 prosenttiin. Vuonna 2027 kasvu voimistuu kahteen prosenttiin.
Vaikka kasvun elpymiseen voidaan nyt suhtautua aiempaa luottavaisemmin, maailmantalouden epävarmuus pitää suhdanneriskit koholla, Vesala varoittaa.
– Donald Trumpin tullipolitiikan lopullisia vaikutuksia on vielä vaikea arvioida ja geopolitiikan jännitteet voivat synnyttää uusia kriisejä. Lisäksi tekoälyinvestointien ylikuumeneminen lisää osakemarkkinoiden riskejä.
Kuntatalousennuste: Kunnat ovat onnistuneet sopeuttamaan talouttaan
– Kuntatalouden kurjistumista povaavat ennusteet eivät ole toteutuneet, koska kunnissa on tartuttu toimeen ja tehty tehokkaita sopeutustoimia. Niiden ansiosta kuntien toimintakate näyttää tänä vuonna olevan ennakoitua vahvempi, vaikka työllisyydenhoitokulut ovat korkean työttömyyden vuoksi kasvaneet, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Myös kuntien vuosikate on ennustettua parempi, vaikka verotulokertymät jäävät matalasuhdanteen takia ennakoitua pienemmiksi.
Kuntarahoituksen kuntatalousennusteessa kuntien menot kasvavat selvästi tuloja nopeammin erityisesti vuosille 2026–2029 sijoittuvan ennustejakson alkuvuosina. Menotaloutta rasittavat muun muassa valtionosuusleikkaukset ja palkankorotusten paisuttamat henkilöstömenot, vuokratulojen supistuminen kuntien omistamista sote-kiinteistöistä puolestaan aiheuttaa tulopuolelle lovea. Näiden tekijöiden vaikutukset alkavat helpottaa vuonna 2028, jolloin kuntien yhteenlaskettu vuosikate ja tulos kääntyvät nousuun.
Vuoden 2025 osalta kuntien rahoitusalijäämä on merkittävästi pienempi kuin Kuntarahoitus oli ennakoinut. Tämä johtuu vuosikatteen positiivisemman kehityksen lisäksi siitä, että kunnissa on myös painettu jarrua investoinneissa.
– Suurten kaupunkien investointitahti ei kuitenkaan ole pysyvästi hidastumassa vaan pysyy korkealla tasolla. Kuusi suurinta kaupunkia vastaa jo yli kolmanneksesta Suomen väestöstä ja lähes puolesta kaikista kuntien investoinneista. Näiden kaupunkien yhteenlaskettu lainakanta tulee niiden alustavien talousarvioiden mukaan kasvamaan viime vuoden viidestä miljardista eurosta yli yhdeksään miljardiin euroon vuonna 2028, Kallio sanoo.
Myös suurilla kaupungeilla on tarvetta sopeuttaa talouttaan. Osa niistä suunnittelee omaisuus- ja yhtiöjärjestelyjä ja kassavarojen käyttöä velkaantumisen hillitsemiseksi.
Kuntarahoituksen kuntatalousennusteessa ei ole huomioitu kaikkia suunnitteilla olevia raidehankkeita. Niiden toteutuminen voi nostaa kuntien investointeja ja rahoitusalijäämää seuraavan neljän vuoden aikana kumulatiivisesti sadoilla miljoonilla euroilla.
Liitteet:
- Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, Q4/2025
- Kuva: Kuntarahoituksen suhdanne-ennustetaulukko Q4/2025
- Kuva: Kuntarahoituksen kuntatalousennustetaulukko Q4/2025
- Kuva: Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala
- Kuva: Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio
Yhteyshenkilöt
Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702
Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistajiin kuuluvat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Konsernin tase on yli 55 miljardia euroa.
Kuntarahoitus tavoittelee parempaa tulevaisuutta vastuullisesti asiakkaidensa kanssa. Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat ja kuntayhtymät, hyvinvointialueet, hyvinvointiyhtymät, näiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä valtion tukema asuntotuotanto. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on Kuntien takauskeskuksen takaus.
Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kuntarahoitus Oyj
Onnellisuusrahaston ensimmäinen hanke pääsee vauhtiin Onni-lavan käyttöönoton myötä8.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Onnellisuusrahaston historian ensimmäinen 100 000 euron avustus myönnettiin helmikuussa 2026 Kouvolan onnellisuuslavalle. Onni-lavan toiminta käynnistyy Kouvola-päivänä 9.5.2026 Jaala Areenan alueella. Kouvola kannustaa asukkaita, yhdistyksiä, yhteisöjä ja luovan alan toimijoita hyödyntämään lavan mahdollisuuksia monipuolisten ja eri kohderyhmille suunnattujen tapahtumien järjestämiseksi.
YK:n onnellisuusraportti julkaistu – suomalaiset eivät uskoneet ykkössijan säilyvän19.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viime yönä julkaistiin YK:n uusin selvitys eri maiden onnellisuudesta. Suomi on nyt ollut raportin ykkössijalla jo yhdeksän vuotta peräjälkeen, mutta juuri ennen tuloksen julkistusta suomalaisten usko sijoituksen säilymiseen horjui.
Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Investoinnit ja vienti nostavat Suomea suosta12.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Lähi-idän alueen sotatoimet ovat jälleen lisänneet merkittävästi talouden näkymien epävarmuutta, mutta uskomme edelleen Suomen talouden kääntyvän selvään kasvuun kuluvan vuoden aikana. Analysoimme myös miten geopoliittiset riskit, inflaatioepävarmuus ja korkoriskit ovat vaikuttaneet kuntien ottamien uusien lainojen maturiteetteihin ja korkosidonnaisuuksiin.
Lavalla tavataan! Lukuisten kylien ja entisten kuntakeskusten Kouvola on Onnellisuusrahaston ensimmäinen 100 000 euron voittaja2.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Kouvolan kaupunki on Kuntarahoituksen perustaman Onnellisuusrahaston historian ensimmäinen avustuksen saaja. Kaupungille myönnetty 100 000 euron avustus mahdollistaa siirrettävän ja esteettömän Onnellisuuslavan, joka tuo kulttuuri- ja yhteisötapahtumat kaikkien ulottuville. Ilahduttavaa hankkeessa on tapa, jolla siinä huomioidaan kulttuuritarjonnan moniäänisyys, yleisön erilaiset tarpeet sekä yhteisöllisyyden vahvistuminen.
Kuntarahoituksen uusi kestävyysohjelma tähtää kunnille myönnetyn rahoituksen päästöintensiteetin puolittumiseen vuoteen 2035 mennessä – kiinteistöjen osalta leikkaus on yli 70 prosenttia20.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Kuntarahoituksen päivitetyn kestävyysohjelman tavoitteena on laskea kunnille myönnettyihin talousarviolainoihin kohdistuvaa päästöintensiteettiä 50 prosenttia vuoden 2023 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Rahoitetuille kiinteistöille on asetettu omat tavoitteensa samalle ajanjaksolle: asuinkiinteistöjen osalta pyrkimyksenä on saada aikaan päästöintensiteetissä 71 prosentin ja muissa kiinteistöissä 73,5 prosentin vähennys.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme