Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä
28.5.2026 15:34:07 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkastellaan pyöräilyä kaupunkiliikenteen muotona – ei urheiluna. Tutkimuskohteina ovat suomalaiset kaupungit, erityisesti Helsinki ja Tampere.
Väitöstutkimus haastaa vallitsevan käsityksen pyöräilyn kasvupotentiaalista. Väitöstyön kohteena oli niin sanottu pyöräilyrenessanssi-ajatus. Sen mukaan kaupungit saavat pyöräilymäärät kasvuun rakentamalla turvallisen pyöräilyinfrastruktuurin. Tutkimus osoittaa, että oletus ei pidä paikkaansa Suomessa.
- Helsinki ja Tampere ovat investoineet pyöräilyyn, mutta kaupunkien liikennejärjestelmät eivät ole muuttuneet toivottuun suuntaan, sanoo väitöskirjatutkija Carlos Lamuela Orta Helsingin yliopistosta.
Tutkimus paljastaa, että renessanssi-ajatus palvelee tiedeyhteisöä: se kertoo tarinan, jonka mukaan kestävä kaupunkiliikenne on saavutettavissa oikealla politiikalla. Näin väitöstyö haastaa valtavirran näkemyksen.
- Yleisen käsityksen mukaan pyöräilyn ongelma on poliittisen tahdon puute, joka johtaa riittämättömiin investointeihin, Lamuela Orta kertoo.
Päästövähennysten tie on mutkikkaampi kuin luultiin
Kestämättömien käyttäytymistottumusten muuttaminen on vaikeampaa kuin on ajateltu. Tällä on merkitystä myös liikennepolitiikan ulkopuolella. Tutkimus kyseenalaistaa niin sanottujen "nudge"-keinojen tehon. Niissä kansalaisille tarjotaan mahdollisuus toimia tavoitteen mukaisesti, mutta heitä ei pakoteta siihen.
- Pyöräilyinvestoinnit tekevät pyöräilystä turvallisempaa ja mukavampaa. Mutta suhteessa vaadittuun liikennepäästöjen vähentämiseen nämä investoinnit Suomessa liittyvät enemmän poliittisiin kysymyksiin ja puheeseen kuin liikennejärjestelmän olennaisiin muutoksiin, Lamuela Orta toteaa.
Sähköautojen rooli korostuu
Pyöräilyn edistäminen nähdään keinona vähentää istumista, ruuhkia ja liikenteen päästöjä. Jos pyöräilyn käyttöä ei pystytä kasvattamaan investoinneista huolimatta, seuraukset ovat laajat. Autokannan sähköistäminen nouseekin entistä tärkeämmäksi keinoksi saavuttaa päästövähennykset.
- Samalla pyöräilyä kannattaa kuitenkin perustella kaupunkien elämänlaadulla – ei päästötavoitteilla, Lamuela Orta muistuttaa.
Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet perustuvat kahteen strategiaan: ajoneuvojen tehostamiseen – esimerkiksi sähköautoihin – sekä autoilun korvaamiseen joukkoliikenteellä ja pyöräilyllä.
Lisätiedot: (haastattelut englanniksi)
Carlos Lamuela Orta
Puh. +358 45 874 31 30
carlos.lamuelaorta@helsinki.fi
***************************************
M.Sc. (Architecture) Carlos Lamuela Orta väittelee 1.6.2026 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Waiting for the Cycling Renaissance - The Limits of the Sustainability Transition Assumption in the Finnish Urban Mobility Case.". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Language Centre Festive Hall, Fabianinkatu 26.
Vastaväittäjänä on Docent Tiina Männistö-Funk, University of Turku, ja kustoksena on Michiru Nagatsu.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Koiran ja omistajan tunnetilat tahdistuvat fysiologiaan asti27.5.2026 18:10:26 EEST | Tiedote
Koiran ja omistajan välinen tunneyhteys näkyy paitsi käyttäytymisessä myös autonomisen hermoston toiminnassa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että koiran ja omistajan sykevälivaihtelu on yhteydessä toisiinsa erityisesti silloin, kun pari viettää vapaasti aikaa yhdessä.
Kutsu 4.6.: Tutkimus tuo toivoa – tiedettä potilaan parhaaksi26.5.2026 10:00:58 EEST | Kutsu
Tervetuloa viettämään Toivon päivää 4.6. ja kuulemaan, kuinka suomalaista huippututkimusta viedään käytäntöön potilaiden parhaaksi. Neljä Meilahden kampuksen tutkijaa kertoo tarinansa siitä, kuinka tutkimus ja potilaiden kohtaaminen kulkevat käsi kädessä – ja tuovat ihmisille toivoa.
Alkoholin vaurioittamat lapset jäävät ilman diagnoosia ja tukea26.5.2026 07:39:35 EEST | Tiedote
Sikiöaikainen alkoholialtistus näkyy lapsen oppimisessa, muistissa ja arjen taidoissa. Varhainen tuki parantaisi altistuneiden lasten kykyä selviytyä arjessa.
Vuoden dosentti 2026 on Tapio Lahtero26.5.2026 07:12:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys on valinnut vuoden 2026 dosentiksi harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, kasvatustieteiden tohtori Tapio Lahteron.
Helsingin yliopisto: Maksullinen tutkinto avoimessa korkeakoulussa ei auta ratkaisemaan koulutustason noston haastetta22.5.2026 12:23:27 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston rehtori ja hallitus pitävät korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamista välttämättömänä tavoitteena. Hallituksen esittämä malli maksullisista tutkinnoista avoimessa korkeakouluopetuksessa ei kuitenkaan ole oikea keino tavoitteen saavuttamiseen. Nuorten tutkintokoulutusten säilyttäminen saavutettavana ja maksuttomana on tärkeä osa suomalaista demokratiaa ja yhdenvertaisuutta. Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot ovatkin hankkeen ohjausryhmässä esittäneet osaamistason nostoon vaihtoehdoksi maksullisia lyhyttutkintoja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme