Pyöräilybuumi ei toteutunut – infrastruktuuri-investoinnit eivät muuta kaupunkiliikennettä
28.5.2026 15:34:07 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Suomalaiset kaupungit ovat investoineet pyöräilyinfrastruktuuriin, mutta liikkumistottumukset eivät ole muuttuneet toivotulla tavalla, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksessa tarkastellaan pyöräilyä kaupunkiliikenteen muotona – ei urheiluna. Tutkimuskohteina ovat suomalaiset kaupungit, erityisesti Helsinki ja Tampere.
Väitöstutkimus haastaa vallitsevan käsityksen pyöräilyn kasvupotentiaalista. Väitöstyön kohteena oli niin sanottu pyöräilyrenessanssi-ajatus. Sen mukaan kaupungit saavat pyöräilymäärät kasvuun rakentamalla turvallisen pyöräilyinfrastruktuurin. Tutkimus osoittaa, että oletus ei pidä paikkaansa Suomessa.
- Helsinki ja Tampere ovat investoineet pyöräilyyn, mutta kaupunkien liikennejärjestelmät eivät ole muuttuneet toivottuun suuntaan, sanoo väitöskirjatutkija Carlos Lamuela Orta Helsingin yliopistosta.
Tutkimus paljastaa, että renessanssi-ajatus palvelee tiedeyhteisöä: se kertoo tarinan, jonka mukaan kestävä kaupunkiliikenne on saavutettavissa oikealla politiikalla. Näin väitöstyö haastaa valtavirran näkemyksen.
- Yleisen käsityksen mukaan pyöräilyn ongelma on poliittisen tahdon puute, joka johtaa riittämättömiin investointeihin, Lamuela Orta kertoo.
Päästövähennysten tie on mutkikkaampi kuin luultiin
Kestämättömien käyttäytymistottumusten muuttaminen on vaikeampaa kuin on ajateltu. Tällä on merkitystä myös liikennepolitiikan ulkopuolella. Tutkimus kyseenalaistaa niin sanottujen "nudge"-keinojen tehon. Niissä kansalaisille tarjotaan mahdollisuus toimia tavoitteen mukaisesti, mutta heitä ei pakoteta siihen.
- Pyöräilyinvestoinnit tekevät pyöräilystä turvallisempaa ja mukavampaa. Mutta suhteessa vaadittuun liikennepäästöjen vähentämiseen nämä investoinnit Suomessa liittyvät enemmän poliittisiin kysymyksiin ja puheeseen kuin liikennejärjestelmän olennaisiin muutoksiin, Lamuela Orta toteaa.
Sähköautojen rooli korostuu
Pyöräilyn edistäminen nähdään keinona vähentää istumista, ruuhkia ja liikenteen päästöjä. Jos pyöräilyn käyttöä ei pystytä kasvattamaan investoinneista huolimatta, seuraukset ovat laajat. Autokannan sähköistäminen nouseekin entistä tärkeämmäksi keinoksi saavuttaa päästövähennykset.
- Samalla pyöräilyä kannattaa kuitenkin perustella kaupunkien elämänlaadulla – ei päästötavoitteilla, Lamuela Orta muistuttaa.
Suomen ja EU:n ilmastotavoitteet perustuvat kahteen strategiaan: ajoneuvojen tehostamiseen – esimerkiksi sähköautoihin – sekä autoilun korvaamiseen joukkoliikenteellä ja pyöräilyllä.
Lisätiedot: (haastattelut englanniksi)
Carlos Lamuela Orta
Puh. +358 45 874 31 30
carlos.lamuelaorta@helsinki.fi
***************************************
M.Sc. (Architecture) Carlos Lamuela Orta väittelee 1.6.2026 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Waiting for the Cycling Renaissance - The Limits of the Sustainability Transition Assumption in the Finnish Urban Mobility Case.". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Language Centre Festive Hall, Fabianinkatu 26.
Vastaväittäjänä on Docent Tiina Männistö-Funk, University of Turku, ja kustoksena on Michiru Nagatsu.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on kansainvälinen tiedeyhteisö, johon kuuluu yli 40 000 opiskelijaa ja työntekijää. Teemme tieteellisiä läpimurtoja maailman parhaaksi. Vahvuutemme ovat tulevaisuuden teknologiat, kestävä planeetta, yksilöllinen terveys sekä oppivat ja muuntuvat yhteiskunnat. Helsingin yliopisto kuuluu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vuoden nimet 2026 ovat Itis ja Gräsanoja30.10.2026 14:30:00 EET | Tiedote
Vuoden nimeksi 2026 on valittu Itis ja Gräsanoja. Valinnan tekivät nimistöntutkimuksen asiantuntijat. Äänestys voittajasta päättyi tasatulokseen.
Lähes joka kolmannella urheilijalla on kohonnut LDL-kolesteroli30.10.2026 07:57:30 EET | Tiedote
Suomalaisurheilijoiden kolesteroliarvot olivat usein koholla, söivätpä he riittävästi tai eivät. Tulos haastaa Kansainvälisen olympiakomitean käyttämän riittämättömän syömisen riskityökalun, osoittaa väitöstutkimus Helsingin yliopistosta.
Itis, Naoero vai Myrskyn ikkuna? Vuoden nimi 2026 valitaan seitsemän finalistin joukosta26.10.2026 12:00:00 EET | Tiedote
Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2026 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Voittaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä 30. lokakuuta.
Elinympäristön laatu selittää Suomen lajiston vaihtelua enemmän kuin ilmasto22.10.2026 15:21:04 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan elinympäristöjen köyhtyminen on Suomen luonnon monimuotoisuudelle suurempi uhka kuin mitä ilmastonmuutokseen keskittyvä julkinen keskustelu antaa ymmärtää.
Ultraääniputki ohjaa ainetta halki ilman22.10.2026 10:27:57 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistossa kehitetyllä ultraääniputkella voi ohjata nesteen lisäksi kaasua, jauheita ja plasmaa. Putki syntyy 256 pienen kaiuttimen tuottamasta ultraäänestä, ja sitä voi kääntää aineen virratessa sen läpi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme