Pankkien palvelukatkoilla parannetaan turvallisuutta ja palveluja – korvausten vaatiminen on yliampuvaa
30.5.2026 10:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Kuluttajaliitto vaati torstaina keskustelua pankkien vahingonkorvausvastuusta palvelujen käyttökatkotilanteissa. Taustalla on POP Pankin ilmoittama tämän viikonlopun mittainen käyttökatko, josta pankki on ilmoittanut jo toukokuun ensimmäisinä päivinä.
Palvelukatkoissa on kyse palvelun jatkuvasta kehittämisestä. Katkoja tehdään, jotta vastaisuudessa palvelut olisivat entistä parempia ja turvallisempia. Esimerkiksi kyberturvallisuuden parantaminen ja ajanmukaisina pitäminen vaatii jatkuvaa kehitystä.
Pankkipalvelut ovat korkean luottamuksen ja korostetun varovaisuuden palveluja. Kun on kyse asiakkaan varojen käsittelystä, virheisiin ei ole juuri varaa. Jotta palveluiden sujuva ja virheet välttävä kehitys voidaan taata, ovat palvelukatkot välttämättömiä. Työ tehdään usein viikonloppuna, jolloin se häiritsee asiakkaita mahdollisimman vähän.
Usealla suomalaisella on asiakassuhde useampaan pankkiin. Samalla tavoin kuin useamman maksukortin pitäminen esimerkiksi katoamisen tai käyttökatkon vuoksi, voi useamman pankkitilin pitämisen eri pankeissa nähdä tapana taata itselleen palvelut kaikkina aikoina. Käyttökatkoista hyvissä ajoin tiedottaminen antaa asiakkaille mahdollisuuden varautua katkoon esimerkiksi nostamalla käteistä tai tekemällä rahansiirtoja toiseen pankkiin. Ylipäänsä palvelujen kilpailuttaminen on viisasta.
Toisen pankin asiakkuuden myötä myös vahva sähköinen tunnistautuminen palvelukatkojen aikana on mahdollista. Sähköisen tunnistusvälineen voi hankkia myös mobiilivarmenteen muodossa.
”Peräänkuulutan asiassa suhteellisuudentajua.”
Peräänkuulutan asiassa myös suhteellisuudentajua. Olemme viime vuosina kulkeneet kohti tilannetta, jossa lähestulkoon kaikkia palveluja on saatavilla aina. Esimerkiksi kauppojen sunnuntaiaukiolo vapautui vasta kymmenisen vuotta sitten.
On erittäin raju vaatimus vaatia korvauksia siitä, että pankkipalveluissa on ennalta ilmoitettu huoltokatko. Vapailla markkinoilla jokaisella on mahdollisuus hankkia palvelut haluamaltaan toimijalta. Jos yksi palveluntarjoaja ei pysty kaikkina hetkinä täyttämään asiakkaan tarpeita, voi asiakas niin halutessaan kääntyä toisen palveluntarjoajan puoleen. Tämä pätee myös pankkipalveluihin.
Ihmisillä on myös oma vastuunsa varautua hetkellisiin palvelukatkoksiin, vaikka palvelut yhteiskunnassamme ovatkin korkealla tasolla. Näinä aikoina oma varautuminen ei ole missään tapauksessa huono idea, vaan järkevän kansalaisen merkki.
Arno Ahosniemi
toimitusjohtaja
Finanssiala ry
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 40 588 6834arno.ahosniemi@finanssiala.fiJussi KarhunenMediapäällikkö
Puh:+358 400 807 025jussi.karhunen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Osakeralli tasaantui, mutta rahastomarkkinan näkymä pysyi myönteisenä – kesäkuussa rahastoihin virtasi lähes 2 miljardia euroa ja pääomat kasvoivat 221 miljardiin9.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 1,9 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 221 miljardia euroa.
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme