SAK:n hallitus tyrmää elinkeinoelämän tavoitteet

– EK yrittää tilata uudeltakin hallitukselta työelämäheikennyksiä. Listalla on työntekijöille kylmää kyytiä: sunnuntailisät pois, ylityölisät pois, pidempiä työpäiviä työnantajan määräyksellä, palkalliset arkipyhät pois, työntekijän irtisanomissuoja heikommaksi ja niin edelleen. Tälle linjalle saattaa tulla seuraavissa eduskuntavaaleissa stoppi, painottaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

SAK:n hallitus arvioi, että vuoden 2027 eduskuntavaaleista on tulossa työelämävaalit. Elorannan mukaan seuraavissa vaaleissa päätetään, millaisin pelisäännöin työpaikalla jatkossa toimitaan.

– EK tavoittelee lainsäädäntöä, jolla työehtosopimusten määräykset voi ohittaa. Kuvitellaanko jossain, että ammattiliitot suostuvat sopimaan valtakunnallisen työrauhan ja sitten katselevat vierestä, kun työnantajat paikallisesti vesittävät sovitun? EK:n tavoitteiden toteuttaminen johtaisi siihen. Eli tulevaisuudessa työnantajat voisivat paikallisesti leikata palkkoja, lisätä työaikaa ja heikentää muita työehtoja ohi työehtosopimuksen.

Talouskasvua, mutta miten?

Elorannan mukaan EK on linjauksissaan ristiriitainen. On nurinkurista sanoa tavoittelevansa ”vaurastuvia kotitalouksia” kuluttamaan ja sijoittamaan, kun samaan aikaan itse vastustaa työntekijöiden palkankorotuksia ja haluaa heikentää heidän työehtojaan.

– Palkansaajien ostovoima kasvaa palkankorotuksilla. EK:n ajamat rahoittamattomat veronkevennykset maksetaan joko velalla tai palveluleikkauksilla. Toisin sanoen tavallinen veronmaksaja kuittaa elinkeinoelämän miljardiluokan laskun myöhemmin tai heti heikentyneinä julkisina palveluina, toteaa Eloranta.

Jarkko Eloranta muistuttaa julkisen sektorin merkityksestä palkansaajille. He ovat palveluiden käyttäjiä ja usein myös julkisen sektorin työntekijöitä. EK:n kiertoilmaus "palvelulupauksen päivitys maksukykyä vastaavaksi" tarkoittaa leikkauksia. Hyvinvointivaltion romuttamisen sijaan täytyy turvata palvelujen rahoituspohja työllisyyttä ja kasvua vahvistamalla.

– Talouskasvu on hyvä tavoite. Julkisesti rahoitetut palvelut, esimerkiksi toimiva terveydenhoito, lasten varhaiskasvatus ja liikenneverkot mahdollistavat sen. Talouskasvu ei tapahdu myöskään ilman työntekijöitä. Ja kolmanneksi, työn tekijöiden täytyy saada osansa talouskasvun tuloksista. Elinkeinoelämän papereissa nämä seikat unohtuvat.