Tutkimus: Vieraat koulukäytännöt vaikeuttavat maahanmuuttajaperheiden osallistumista

Nordic Journal of Migration Research -lehdessä julkaistu artikkeli tarkastelee maahanmuuttajaperheiden kokemuksia yhteistyöstä suomalaisten koulujen kanssa. Tutkimus perustuu 24 Intiasta, Bangladeshista ja Pakistanista lähtöisin olevan vanhemman teemahaastatteluihin ja tarjoaa syvällisen kuvan heidän osallistumisestaan sekä sitä hankaloittavista tekijöistä.

Suomalainen koulutus on maailmanlaajuisesti tunnettu tasa-arvostaan ja inklusiivisuudestaan. Maahanmuuttajaperheet kohtaavat kuitenkin monenlaisia haasteita, jotka vaikeuttavat yhteistyötä koulujen kanssa. Näitä ovat esimerkiksi kielimuuri, eriävät kulttuuriset arvot ja erilaiset odotukset.

"Vaikka maahanmuuttajavanhemmat yleisesti arvostavat suomalaisten opettajien lähestyttävyyttä ja välittävää asennetta, ovat useat vanhemmat pettyneitä ja epävarmoja siitä, kuinka he voisivat itse vaikuttaa lastensa koulutukseen", kertoo tutkija Qazi Ahmed Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselta.

Vanhemmat haluavat mukaan, mutta kohtaavat esteitä

Tutkimus osoittaa, että Etelä-Aasiasta tulevat maahanmuuttajavanhemmat pitävät lastensa koulutusta hyvin tärkeänä ja arvostavat suomalaisten koulujen pyrkimyksiä tukea lasten oppimista. Yhteistyötä voivat kuitenkin hankaloittaa rakenteelliset ja kulttuuriset ristiriidat, kuten vanhempien ja opettajien välinen kielimuuri sekä maahanmuuttajille vieraat koulukäytännöt.

"Monet maahanmuuttajavanhemmat tulevat koulutusjärjestelmistä, joissa opettajilla on merkittävä valta ja auktoriteetti. Tämä voi vaikeuttaa vanhempien ja opettajien yhteistyötä ja johtaa epäröintiin vuorovaikutuksessa koulujen kanssa tai huolien esiin tuomisessa", Ahmed selittää.

Jotkut vanhemmat kertoivat varoneensa opettajan ammattitaidon kyseenalaistamista jopa tilanteissa, jotka he kokivat epätasa-arvoisiksi, sillä he pelkäsivät sen lisäävän syrjintää ja vaikuttavan lapseen negatiivisesti.

Tulokset osoittavat myös esimerkiksi vanhempien työaikojen ja elämäntilanteen sekä kulttuurierojen kasvattavan kuilua maahanmuuttajaperheiden ja koulujen yhteistyön välille.

Osallistavampia käytäntöjä tarvitaan

Tutkijat korostavat, että vaikka suomalainen koulutus edistää tasa-arvoa ja vanhempien osallistumista, kaikilla perheillä ei ole yhtäläistä pääsyä näihin mahdollisuuksiin. Tutkimustulosten perusteella suomalainen koulutus ei vielä ole erityisen taitava kulttuurisen monimuotoisuuden huomioimisessa tai eri taustoista lähtevien perheiden tukemisessa.

"Maahanmuuttajaperheille kodin ja koulun välinen yhteistyö ei ole pelkästään viestien lähettämistä tai kokouksiin osallistumista, vaan myös sitä, että vanhempi kokee tulleensa kuulluksi, kunnioitetuksi ja olevansa osallinen lapsensa koulutuksessa", Ahmed summaa.
Ahmedin mukaan perheiden tunnistaminen aktiivisiksi kumppaneiksi ja heidän monimuotoisen tietonsa sekä kulttuurinsa arvostaminen voi vahvistaa keskinäistä ymmärrystä ja tukea inklusiivisempien kouluyhteisöjen kehittymistä.

Tutkimuksen on rahoittanut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, ja se julkaistiin Nordic Journal of Migration Research -lehdessä. Artikkeli on saatavilla avoimena julkaisuna.

Artikkeli

Ahmed QW, Rönkä A, Eerola P. (2026) Home–School Cooperation in Children’s Education: Narratives of South Asian Immigrant Parents in Finland. Nordic Journal of Migration Research.