Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta 40 vuotta – miltä näyttää ydintuhoalueen kulttuuriperintö?
2.6.2026 08:00:00 EEST | Turun yliopisto | Tiedote
YTM Veera Ojala keräsi väitöstutkimustaan varten kattavan aineiston ydintuhoalueilla vierailleiden digitaalisia valokuvia. Historiallisten tapahtumien tulkinta saa digitaalisten valokuvien kautta uuden kehyksen.
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta tuli huhtikuussa 2026 kuluneeksi 40 vuotta ja Fukushiman onnettomuudesta maaliskuussa 15 vuotta. Turun yliopiston väitöskirjatutkija Veera Ojala tarkasteli tutkimuksessaan ydintuhoalueiden visuaalista kulttuuria ja kulttuuriperinnön rakentumista valokuvien kautta.
– Kummatkin alueet ovat visuaalisesti välittyneitä ja digitaaliset valokuvat muokkaavat käsityksiä sekä muistoja niistä, Ojala sanoo.
Ydinvoiman visuaalisessa kulttuurissa kuvat ja sanat muovaavat tapaa, jolla maisemat ymmärretään ja muistetaan. Ojala lähestyy valokuvia ruohonjuuritason merkityksenantona ja alhaalta ylös rakentuvana kulttuuriperintönä. Tutkimuksessa hän selvittää, miten digitaalinen valokuva toimii osana kulttuuriperinnön prosesseja.
Miten kävijöiden osallistava visuaalinen kulttuuri, valokuvaus, sosiaalinen media ja digitaaliset alustat osallistuvat ydinkatastrofiperinnön merkityksellistämiseen? Kuka määrittelee, miten katastrofeja muistetaan?
Ojala tarkastelee valokuvia aktiivisina merkitysten tuottajina pelkän dokumentaation sijaan.
– Valokuvilla on oma toimijuutensa siinä, miten ydinkatastrofeja ymmärretään ja muistetaan. Kävijöiden ottamat kuvat eivät ainoastaan heijasta paikan merkitystä, vaan myös aktiivisesti rakentavat sitä.
Kenttätutkimustensa ohella Ojala haastatteli 75 henkilöä 22 eri maasta ja analysoi satoja heidän ottamiaan valokuvia. Tutkimus nostaa kulttuuriperinnön luomisen keskiöön ruohonjuuritason toimijat asiantuntijoiden ja instituutioiden sijaan.
Tšernobyl ja Fukushima — erilaisten toivojen kuvastot
Ydintuhoalueiden vierailijoiden valokuvat tarjoavat näkökulman siihen, miten ihmiset käsittelevät antroposeenin aikakauden, ihmisen aiheuttamien ympäristökatastrofien ajan, riskejä ja toiveita visuaalisen kulttuurin kautta.
Ydintuhoalueet ovat kulttuurisesti monikerroksellisia kohteita, Ojala toteaa. Vierailijat eivät ole vain passiivisia historian kuluttajia, vaan he tuottavat merkityksiä aktiivisesti. Kävijät osallistuvat merkityksen määrittelyyn tulkitsemalla maisemaa valokuvauksen kautta.
Tšernobyl ja Fukushima tuottavat erilaisia toivon kuvastoja, Ojala sanoo. Ydintuhoalueet eivät ainoastaan välitä katastrofien merkitystä, vaan myös käsityksiä siitä, mitä elämän jatkuminen ja toipuminen merkitsevät ihmisen toiminnan seurauksena muuttuneilla alueilla.
– Valokuvaus on laajan yleisön aktiivista osallistumista ydinvoiman riskien kulttuuriseen arviointiin. Valokuvat eivät ole neutraaleja tallennusvälineitä vaan aktiivisia kulttuurisia toimijoita, jotka muovaavat sitä, miten ydintuhomaisemia kuvitellaan, muistetaan ja välitetään eteenpäin.
Tutkimus tuo lisävaloa digitaalisen osallistujakulttuurin rooliin kollektiivisen muistin rakentajana sekä valokuvaan kulttuuriperinnön katalysaattorina.
– Ydinkatastrofialueet ovat äärimmäisiä esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun teknologia pettää ja maisema muuttuu pysyvästi.
Se, miten yhteisöjen muistikulttuurit visuaalisesti käsittelevät näitä paikkoja, kertoo paljon siitä, miten ne suhtautuvat laajempiin kysymyksiin teknologisesta edistyksestä, ympäristövastuusta sekä muuttuneista ekosysteemeistä.
YTM Veera Ojala esittää väitöskirjansa ”Chornobyl and Fukushima Dreams: Visual Participatory Culture and the Co-creation of nuclear disaster heritag” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12.6.2026 klo 12.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2, Assistentinkatu 5, Turku). Vastaväittäjänä toimii professori Visa Immonen (Bergenin yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Anna Sivula (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kulttuuriperintö.
Väitöskirja Turun yliopiston julkaisuarkistossa Yleisön on mahdollista osallistua väitöstilaisuuteen etäyhteydellä (Meeting ID: 616 8358 3031)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Turun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleVeera OjalaVäitöskirjatutkija
Puh:044 3400086veera.ka.ojala@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/veera-ojala-0Kuvat
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Aurinkoenergia-alan startupit Itä-Afrikassa ovat energiamurroksen edelläkävijöitä1.6.2026 10:49:22 EEST | Tiedote
Uuden väitöstutkimuksen mukaan aurinkoenergiaa hyödyntävät startup-yritykset Kenian ja Tansanian edelläkävijämarkkinoilla ovat energiamurroksen suunnannäyttäjiä. Tutkimus osoittaa, että Itä-Afrikassa kehitetyt ratkaisut voivat ennakoida myös globaalin energialiiketoiminnan tulevia suuntia.
Väitös: Asumisen “kohtuuhintaisuus” on epäselvä käsite – tutkimus paljastaa ristiriidat Suomessa ja oikoo epäselvyyksiä29.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Maailmalla riittää puhetta asumisen kohtuuhintaisuudesta, mutta ilman yksimielisyyttä sen määritelmästä tai politiikkakeinoista. Turun yliopistossa toteutettu tuore väitöstutkimus osoittaa, että kohtuuhintaisuutta mitataan puutteellisesti ja tulkitaan eri tavoin eri yhteyksissä. Lisäksi usein sivuutetaan kysymyksen paikalliset erot. Kaikki tämä vaikeuttaa sekä ilmiön ymmärtämistä että toimivien ratkaisujen löytämistä.
Doktorand utvecklar multifunktionella smarta material som lagrar energi och ändrar färg29.5.2026 08:09:32 EEST | Pressmeddelande
Den växande efterfrågan på hållbara och energieffektiva teknologier har ökat intresset för funktionella material som kan utföra flera funktioner samtidigt. I sin doktorsavhandling utvecklade MSc Sachin Kochrekar material som både kan ändra färg och lagra elektrisk energi. Tekniken skulle kunna användas i framtiden, till exempel i energilagrande och självmörknande smarta fönster.
Väittelijä kehitti monitoimisen älymateriaalin, joka varastoi energiaa ja vaihtaa väriä29.5.2026 08:09:32 EEST | Tiedote
Kestävien ja energiatehokkaiden teknologioiden kasvava kysyntä on lisännyt kiinnostusta älykkäisiin materiaaleihin, jotka voivat suorittaa useita toimintoja samanaikaisesti. MSc Sachin Kochrekar kehitti väitöstutkimuksessaan materiaaleja, jotka voivat sekä vaihtaa väriä että varastoida sähköenergiaa. Teknologiaa voisi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi energiaa varastoivissa ja itsestään tummuvissa älyikkunoissa.
Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin – vaikutukset jakavat lajit voittajiin ja häviäjiin28.5.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme