Järjestöt tarjoavat merkittävän osan lähisuhdeväkivallan avusta - valmistelussa oleva ehdotus ei saa vaarantaa apua

Vuonna 2025 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön palveluissa autettiin lähes 12 000 ihmistä. Avunhakijoiden määrä on kasvanut yli 60 prosenttia kuluvan vuosikymmenen aikana, mikä kertoo sekä tarpeen kasvusta että siitä, että yhä useampi hakee apua aiemmin.

– Järjestöt tarjoavat merkittävän osan lähisuhdeväkivallan eri osapuolille tarjottavasta avusta Suomessa. Työmme tavoittaa väkivaltaa kokeneet, väkivaltaa käyttävät sekä väkivallalle altistuneet lapset ja nuoret, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen.

Järjestöjen palvelut täydentävät julkista järjestelmää

Lähisuhdeväkivallan torjuminen edellyttää monipuolisia palveluja. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat apua kahdessa keskeisessä muodossa: turvakodit tarjoavat välitöntä suojaa väkivaltaa kokeneille, ja avopalvelut tarjoavat matalan kynnyksen keskusteluapua, neuvontaa ja työskentelyä väkivallan katkaisemiseksi hyvin erilaisissa väkivaltatilanteissa.

Avopalvelut on suunnattu kaikille väkivallan osapuolille. Järjestöjen työssä autetaan väkivaltaa kokeneita aikuisia, väkivaltaa käyttäneitä henkilöitä sekä väkivallalle altistuneita ja väkivaltaa kokeneita lapsia ja nuoria. Väkivallan katkaiseminen vaatii useimmiten monen toimijan yhteistyötä ja siitä esimerkki on muun muassa MARAK-työryhmät, joissa usein arvioinnin jälkeen ohjataan väkivaltaa kokenut järjestön palveluiden piiriin. ETKL:lla on 20 jäsenyhdistystä ympäri Suomen, joissa autetaan väkivaltaa käyttäneitä Turvallisille raiteille – lähisuhdeväkivallan katkaisu -ohjelman avulla.

– Väkivaltaa käyttäneiden auttaminen on keskeinen osa väkivallan ehkäisyä. Ilman tätä työtä väkivallan kierre ei katkea, Muukkonen sanoo.

Avopalveluissa autetaan nykyisin säännöllisesti enemmän ihmisiä kuin turvakodeissa, mikä kertoo siitä, että väkivaltatyön avopalvelut ovat vastaavat monen väkivaltaa kokeneen tai sitä käyttäneen tarpeeseen, Muukkonen sanoo. Turvakotien lisäksi tarvitaan kattavat väkivaltatyön avopalvelut, tästä olemme THL:n ja muiden järjestöjen kanssa hyvin samaa mieltä.

Matalan kynnyksen apu tavoittaa ajoissa

Järjestöt tarjoavat apua myös helposti saavutettavissa kanavissa, kuten ETKL:n Apua väkivaltaan -chatissa, Nettiturvakoti.fi -palvelussa sekä jäsenyhdistysten kasvokkaisissa ja etäpalveluissa. Matalan kynnyksen palvelut tavoittavat ihmisiä jo ennen kuin tilanne kärjistyy. Tämä ehkäisee vakavampia seurauksia ja vähentää inhimillistä kärsimystä.

– On tärkeää, että apua saa silloin kun sitä tarvitaan, sekä tehdä myös ennaltaehkäisevää työtä, Muukkonen korostaa.
– On tyypillistä, että lähisuhdeväkivalta raaistuu ja muuttuu vakavammaksi ajan myötä, joten mitä varhaisemmin pääsemme tarjoamaan apua, sen parempi.

Järjestöjen rooli on keskeinen koko palvelujärjestelmässä

Lähisuhdeväkivallan vastaista työtä tekevät Suomessa monet järjestöt yhdessä viranomaisten kanssa. Järjestöjen vahvuus on matalan kynnyksen apu, ihmislähtöisyys ja kyky tavoittaa myös niitä, jotka eivät hakeudu viranomaispalveluihin tai eivät ole saaneet sieltä tarvitsemaansa apua.

– Järjestöt täydentävät julkista palvelujärjestelmää merkittävällä tavalla. Ilman tätä työtä moni jäisi kokonaan avun ulkopuolelle, Muukkonen sanoo.

Lakimuutoksen riskit: apu ei saa heiketä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) esillä oleva lainsäädäntövalmistelu lähisuhdeväkivallan palveluiden järjestämisestä herättää järjestöissä huolta.

Jos väkivaltatyö määriteltäisiin yksiselitteisesti julkisen sektorin vastuulle, se voisi käytännössä kaventaa järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa nykyisiä avopalveluja tai peräti lopettaa sen. Tämä vaarantaisi osan matalan kynnyksen avusta, jota ihmiset nyt saavat.

– Lakimuutoksia valmisteltaessa on huolehdittava siitä, että apu ei vähene. Tärkeintä on varmistaa, että jokainen väkivaltaa kokenut tai sitä käyttänyt saa tarvitsemansa tuen, riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa, Muukkonen painottaa.

Ensi- ja turvakotien liitto kannattaa lainsäädännön kehittämistä, mutta edellyttää, että samalla turvataan järjestöjen tekemä työ ja sen mahdollistama apu; lähisuhdeväkivallan ehkäisy on hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen yhteinen tehtävä.

Ensi- ja turvakotien liitto korostaa, että hyvinvointialueille tulee määritellä selkeä koordinaatiovastuu väkivaltatyössä ja varmistaa, että yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa kirjataan lainsäädäntöön Istanbulin sopimuksen mukaisesti. Samalla on huolehdittava siitä, ettei sosiaalihuoltolain uudistaminen vaaranna järjestöjen toimintaedellytyksiä tai valtionavustusten saatavuutta. Yhteistyön velvoitteet ja rakenteet voidaan kirjata osaksi voimassa olevaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, jolloin erillistä rakennelakia ei tarvita.