Inka Hopsu: Ammatillisen koulutukseen tarvitaan lähiopetustakuu – opiskelijoilta puuttuu jopa lukukauden verran opetusta

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu vaatii hallitukselta pikaisia toimia ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen lisäämiseksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tuore selvitys kertoo, että suurin osa alle 18-​vuotiaista ei saa edes minimimäärää opetusta.

– Tilanne on vakava. Nuorilta puuttuu keskimäärin lähes lukukauden verran opetusta kolmen vuoden opintojen aikana. Emme voi hyväksyä sitä, että tulevat lähihoitajat, sähköasentajat, putkiasentajat tai merkonomit joutuvat valmistumaan ilman riittäviä valmiuksia työelämään. Tätä viestiä kuitenkin tulee jo työelämästä, Hopsu sanoo.

Orpon hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta 120 miljoonaa euroa. OAJ:n selvityksestä ilmenee, että opiskelijat saavat keskimäärin opetusta 15 prosenttia alle vähimmäistason. Erityisen huolestuttava tilanne on sosiaali- ja terveysalalla, jossa opetuksen puute voi näkyä suoraan potilas- ja asiakasturvallisuudessa.

– Kyse ei ole opettajien osaamisesta tai opetuksen laadusta. Ongelma on se, että opetusta on yksinkertaisesti liian vähän. Ammatillinen koulutus ei saa perustua oletukselle, että opiskelijat oppivat keskeiset työelämätaidot omalla ajallaan tai työpaikoilla ilman riittävää ohjausta, Hopsu toteaa.

Hopsu vaatii hallitusta varmistamaan, että jokaisella oppivelvollisella on oikeus kokonaisiin koulupäiviin, riittävään tukiopetukseen ja erityisopettajan tukeen. Alkuvuodesta vihreät ehdottivat lähiopetustakuuta eli lähiopetustuntien määrän lisäämistä oppivelvollisille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille niin, että lähiopetuksen minimimäärä kasvaisi 12 tunnista 18 tuntiin osaamispistettä kohden.

– Lähiopetuksen lisäämisen puolesta puhuu myös se, että ryhmässä opiskelu tukee opiskelumotivaation ylläpitämistä, vahvistaa sosiaalisia taitoja, joita myös työelämässä tarvitaan, ja edistää myös muuta hyvinvointia tukemalla säännöllistä arkirytmiä, liikuntaa liikuntatunneilla ja säännöllistä ruokailua kouluruokailujen yhteydessä, Hopsu listaa.

Hopsu vaatii myös, että ammatillisen koulutuksen opetuksen määrän toteutumista ryhdytään valvomaan nykyistä järjestelmällisemmin ja että eduskunta saa asiasta kattavan selvityksen.

– Oppivelvollisuuden laajentamisen tarkoitus oli taata jokaiselle nuorelle riittävä koulutus. Jos opiskelijat eivät saa edes lain lähtökohtana olevaa opetuksen vähimmäismäärää, järjestelmä ei toteuta lupaustaan. Tämä on korjattava, Hopsu painottaa.