Puheet eläkeyhtiöiden määrästä otettava vakavasti – päättäjien kannasta uusia tuloksia

Finanssiala ry:n päättäjille suuntaaman kyselyn perusteella tuki hajautetulle eläkejärjestelmälle on edelleen vankka, mutta neljän vuoden takaisesta heikentynyt. Tuki on vahvinta SDP:n, keskustan ja vihreiden keskuudessa. Kokoomuksen piirissä tuki oli heikompaa, vaikka sielläkin 53 prosenttia vastaajista piti hajautettua eläkejärjestelmää joko erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Kokoomuksessa 33 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan pitänyt hajautusta kovinkaan tärkeänä.

FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastausta (päättäjät 100, asiantuntijasidosryhmät 87).

Viimeksi pääministerin haastattelutunnilla Petteri Orpo totesi olevansa avoin eläkeyhtiöiden määrän tarkastelulle tulevana hallituskautena. Suomalaisen eläkejärjestelmän toimeenpano koostuu yksityisistä työeläkeyhtiöistä, julkisen alan työeläkelaitoksista sekä muista toimijoista, kuten maatalousyrittäjien Mela ja pienemmistä eläkesäätiöistä ja -kassoista.

Finanssiala ry:n eläkkeistä vastaavan johtajan Mikko Kuuselan mukaan laskeva trendi on syytä ottaa vakavasti. ”Suomalaisella järjestelmällä on kiistattomia etuja. Eläkejärjestelmän toimeenpanossa puhutaan valtavan suurista rahoista ja koko järjestelmän riskinsietokyvystä. Pelkkä lyhyen aikavälin hallintokulujen tarkastelu olisi erittäin lyhytnäköistä”, Kuusela sanoo.

”Ei myöskään olisi selvää, miten eläkelaitosten määrään valtion päätöksellä lähdettäisiin tekemään muutoksia. Yksityiset työeläkeyhtiöt ovat yrityksiä, joilla on omat hallintoelimensä ja päätöksentekorakenteensa”, Kuusela sanoo.

Mitkä ovat hajautetun järjestelmän edut?

Hajautetun järjestelmän etu syntyy monesta tekijästä.

1. Riskien hajautuminen – Usean toimijan verkko pienentää systeemistä riskiä. Varojen hallinnoinnissa tehdyt mahdolliset virheet eivät monistu koko järjestelmää koskeviksi. Sijoitustoiminnan hajauttaminen kunkin toimijan erilaisiin ratkaisuihin luo sijoituksiin erilaisia riskiprofiileja. Kaikki munat eivät ole samassa korissa. Kokonaisuudesta muodostuu koko järjestelmän parempi kriisinsietokyky.
2. Kilpailu parantaa palvelua ja huolehtii kustannustasosta – Yksityiset työeläkeyhtiöt kilpailevat keskenään tarjoten asiakasyrityksilleen sujuvampaa palvelua sekä edullisempaa eläkkeiden hoitokustannusta. Kokonaisuudessaan järjestelmä on tehokas: Vuonna 2007 työeläkkeiden toimeenpanoon meni  Telan mukaan koko toimialalla yhteensä 474 miljoonaa euroa. Nykyrahassa se vastaa 665 miljoonaa euroa. Viime vuonna toimeenpanoon meni vertailukelpoisella kustannustasolla 35 prosenttia vähemmän, 434 miljoonaa euroa.
3. Hallinnollinen turva poukkoilevuutta vastaan – Hajautus vaikeuttaa poliittisen ohjauksen riskiä ja kiusausta käyttää kertyneitä eläkevaroja muuhun kuin eläkkeiden maksuun. Tiukassa taloustilanteessa eläkevaroille löytyisi runsaasti käyttökohteita, vaikka ne on tarkoitettu tulevaisuuden eläkeläisten eläkkeiden maksuun. Järjestelmä on tarkoituksella luotu hajautetuksi, jotta eläkevarat olisivat hallinnollisesti paremmassa turvassa.

Hallinto on jo maailman paras – erehtymisen vaara parasta korjatessa on suuri

Kansainvälisessä, säännöllisesti toistuvassa Mercer-konsulttiyhtiön tekemässä Global Pension Index -vertailussa eläkejärjestelmät pisteytetään 50 indikaattorin perusteella. Suomen järjestelmä on toistuvasti ollut vertailun parhaiden maiden joukossa. Viime vuonna sijoitus oli kahdeksas. Hallinnon luotettavuudessa Suomi arvioitiin koko vertailun parhaaksi. Hallinnon luotettavuuden arvioinnissa Mercer tarkastelee muun muassa eläkejärjestelmän toimintakykyä, läpinäkyvyyttä, sääntelyä ja hallintokulujen kohtuullisuutta. 

”On suhtauduttava erityisellä varovaisuudella ajatuksiin, joissa toimivaa, jopa maailman parhaimpiin lukeutuvaa järjestelmää lähdettäisiin korjaamaan. Mitään kun ei ole rikki”, Kuusela sanoo.

Lue lisää

• Tutustu päättäjäkyselyn tuloksiin