Pienet ja keskisuuret yritykset vetivät tavaraviennin kasvuun vuonna 2025 – suuryritysten vienti väheni

Pienten ja keskisuurten yritysten rooli tavaraviennissä vahvistui selvästi: niiden osuus kokonaisviennistä nousi ennätykselliseen 18,4 prosenttiin. PK-yritysten osuus kasvoi 5,4 prosenttiyksikköä vuodesta 2024. Samanaikaisesti suurten yritysten osuus viennistä pieneni 78,5 prosenttiin, vaikka ne hallitsevat yhä vientiä.

Kokonaisuudessaan Suomen tavaraviennin kasvu vuonna 2025 perustui erityisesti ulkomaalaisomisteisten yritysten vahvaan suoritukseen. Yritystyypeittäin tarkasteltuna viennin kehitys jakautui viime vuonna epätasaisesti. Yksityisten kotimaisten yritysten vienti kasvoi 1,8 prosenttia ja ulkomaalaisomisteisten yritysten 6,5 prosenttia, mutta valtio-omisteisten yritysten viennissä laskua oli 7,5 prosenttia. Valtio-omisteisten yritysten vienti supistui entisestään, koska valtio on luopunut useissa yrityksissä enemmistöosuuksista.

– Tilastot osoittavat, että Suomen viennissä PK-yritysten merkitys kasvoi nopeasti samalla, kun suurten yritysten rooli suhteellisesti pieneni. Kehitys korostaa PK-kentän kasvavaa merkitystä viennin kasvuveturina sekä kansainvälistymisen onnistumisia erityisesti pienemmissä yrityksissä, analysoi Tullin tilastot ja tietopalvelut -yksikön päällikkö Olli-Pekka Penttilä.

Rakenteellista muutosta viennissä

Tullin ulkomaankauppatilastoista yrityksittäin selviää, että Suomen tavaravienti on pitkälti edelleen keskittynyt suurimpien yritysten varaan. Vuonna 2025 viennin kokonaisarvo oli 74,3 miljardia euroa, mistä viiden suurimman yrityksen osuus oli 19,3 prosenttia ja kymmenen suurimman 29,7 prosenttia. Sadan suurimman yrityksen osuus oli jo lähes 70 prosenttia tavaroiden kokonaisviennistä.

Tavaratuonnissa suuryritysten osuus kokonaistuonnista on pienempi. Vuonna 2025 tavaratuonnin kokonaisarvo oli 75,5 miljardia euroa, mistä viiden suurimman yrityksen osuus oli 17,7 prosenttia ja kymmenen suurimman 22,8 prosenttia. Sadan suurimman yrityksen osuus oli 48,0 prosenttia koko tavaratuonnista. PK-yritysten tuonnin arvo kasvoi 16,8 prosenttia, mutta suuryritysten tuonti laski 5,2 prosenttia vuonna 2025.

Tavaroiden tuontikauppaa harjoittaneita yrityksiä oli huomattavasti enemmän, lähes 65 000, kun taas vientiyrityksiä oli vajaat 15 000 yritystä vuonna 2025.

Viennin keskittyminen suurinta metalli-, kulkuneuvo- ja kemianteollisuustoimialoilla

Ulkomaankauppa keskittyi suuryrityksille, mutta tässä oli suuria eroja eri toimialoilla. Tullin tilastoista selviää, että keskittyminen oli suurinta metallien, kulkuneuvojen ja kemianteollisuuden viennissä. Metallien viennin arvosta viiden suurimman yrityksen osuus oli 68,0 prosenttia, kulkuneuvoja vievien yritysten osuus oli 57,2 prosenttia ja kemianteollisuudessa näiden suurimpien vientiyritysten osuus oli 55,9 prosenttia koko toimialansa viennistä. Metsäteollisuudessa viiden suurimman yrityksen osuus oli 52,8 prosenttia toimialan kokonaisviennistä.

Vähiten keskittyneitä aloja olivat koneiden ja laitteiden toimiala, jossa viiden suurimman yrityksen osuus oli 32,2 prosenttia, sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden toimiala, jossa osuus oli 39,0 prosenttia.

Vienti suurimpiin vientimaihin keskittynyttä suurimmille yrityksille

Ulkomaankaupan keskittymistä muutamalle suuryrityksille voi tarkastella myös vientimaittain, eli sen perusteella, kuinka suuri viiden suurimman yrityksen osuus oli koko viennistä kyseiseen maahan.

Suomen tavaroiden vienti oli keskittyneintä kolmeen vientimaahan: Alankomaihin, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Viiden suurimman yrityksen vienti näihin maihin kattoi puolet koko viennistä kuhunkin maahan. Belgia oli neljänneksi keskittynein maa, johon viennin osuus oli 45,6 prosenttia. Muihin suurimpiin vientimaihin, kuten Iso-Britanniaan, Ruotsiin ja Saksaan, tämä osuus vaihteli 32 ja 35 prosentin välillä.