Espoon Asunnot kehitti päästölaskentatyökalun korjausrakentamiseen

Korjausrakentaminen aiheuttaa noin 35 prosenttia Espoon Asuntojen päästöistä. Suurin osa päästöistä syntyy jo ennen työmaata materiaalivalinnoissa ja hankinnoissa, minkä vuoksi niiden ohjaaminen edellyttää tarkkaa tietoa päästöjen lähteistä.

– Kun korjauksia tehdään vuosittain satoja, yksittäisillä ratkaisuilla on iso vaikutus kokonaisuuteen. Päästöihin voimme vaikuttaa erityisesti hankintakriteereillä ja materiaalivalinnoilla, sanoo ylläpitopäällikkö Veli-Sakari Korhonen.

Tarkempi laskenta ohjaa päätöksiä

Perinteisesti korjausten päästöjä on arvioitu kustannusperusteisesti, mutta menetelmä ei erottele riittävän tarkasti erilaisia toimenpiteitä.

– Kustannusperusteinen laskenta yleensä yliarvioi päästöjä eikä erottele riittävän tarkasti erilaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi hyvin erityyppisiä rakennustoimia arvioidaan usein samalla kertoimella, sanoo vastuullisuuspäällikkö Jonna Seppänen.

Uuden laskentatyökalun avulla eri korjaustyyppien päästöjä voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin. Vuonna 2025 laskettujen korjausten keskimääräinen päästötaso oli 0,10 kgCO2e per euro, kun kustannusperusteisena vertailutasona käytetty kerroin on 0,24 kgCO2e per euro.

Materiaalivalinnat ratkaisevat

Korjaushankkeiden päästöt syntyvät pääosin materiaalien valmistuksessa. Merkittävimpiä yksittäisiä päästölähteitä ovat sementtipohjaiset materiaalit sekä vinyylilankut, joita käytetään laajasti korjauksissa.

– Se, mitä materiaaleja käytetään ja kuinka paljon, ratkaisee päästöjen määrän. Samalla on huolehdittava, että tuotteet kestävät käyttöä ja ovat turvallisia sisäilman kannalta, Seppänen sanoo.

Päästöjä vähennetään ensisijaisesti vähentämällä materiaalien käyttöä ja kohdentamalla korjauksia tarkemmin. Kaikkia rakennusosia ei uusita automaattisesti, vaan esimerkiksi keittiöissä ja ikkunoissa arvioidaan tapauskohtaisesti, voidaanko käyttöikää jatkaa kunnostuksilla.

Hiilijalanjälki ohjaa hankintoja

Hiilijalanjälki on otettu mukaan korjaushankintojen tekniseksi kriteeriksi, ja sen merkitys kasvaa edelleen.

Vuodesta 2025 alkaen hiilijalanjälki on ollut mukana lähes kaikissa kilpailutuksissa, ja jatkossa se otetaan huomioon kaikissa hankinnoissa.

Keskeisiltä tuotteilta edellytetään ympäristöselosteita, ja vaihtoehtoisten tuotteiden päästöjä verrataan vertailutasoon. Tavoitetaso on asetettu niin, että se on selvästi yleisiä keskiarvoja alempi mutta mahdollistaa riittävän kilpailun.

Tavoitteena pienemmät päästöt

Espoon Asuntojen tavoitteena on, että vuonna 2030 keskeisissä korjauksissa ja laajoissa peruskorjauksissa päästöt ovat 20 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2024 hankkeissa.

– Päästöt ovat laskeneet, mutta iso osa muutoksesta selittyy tarkentuneella laskennalla. Kun päästöjen lähteet tunnetaan paremmin, toimenpiteet voidaan kohdistaa oikein, Seppänen sanoo.