Ympäristön seuranta uudistuu yhteistyöllä – satelliitit ja ympäristö-DNA tuovat uutta tietoa
5.6.2026 08:59:30 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomi vahvistaa ympäristötiedon keruuta, jotta luonnon tilasta saadaan tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa päätöksenteon tueksi. Seurannan kehittämistyö esitellään Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta.
Ympäristötiedon tarve kasvaa
Ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristön kuormitus lisäävät tarvetta luotettavalle tiedolle luonnon tilasta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista. Suomen ympäristön tilan seurantastrategian uusi toimenpideohjelma kokoaa keinot, joilla ympäristön seurantaa parannetaan vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena on saada nykyistä kattavampi kuva ympäristön tilasta ja käyttää seurannan voimavarat mahdollisimman tehokkaasti. Tieto palvelee viranomaisia, tutkijoita, päätöksentekijöitä, yrityksiä ja kansalaisia
Tarkempaa tietoa luonnon tilasta
Digitalisaatio, automaatio ja uudet havaintomenetelmät muuttavat ympäristön seurantaa nopeasti. Satelliitit tuottavat laajoja alueita kattavaa tietoa esimerkiksi vedenlaadusta. Ympäristö-DNA puolestaan vahvistaa luonnon monimuotoisuuden seurantaa, sillä sen avulla eliölajeista saadaan tietoa ympäristöstä otettujen näytteiden perusteella.
”Uudet menetelmät eivät korvaa kaikkea nykyistä seurantaa, mutta ne voivat täydentää sitä merkittävästi. Satelliitit, automaattiset mittaukset ja ympäristö-DNA avaavat uusia mahdollisuuksia ymmärtää ympäristömme tilaa entistä paremmin”, sanoo Syken johtava tutkija Jenni Attila.
Luotettava tieto auttaa tekemään kestäviä ratkaisuja
Kun ympäristötieto on avointa, vertailukelpoista ja helposti käytettävää, sitä voidaan hyödyntää paremmin päätöksenteossa. Ajantasainen tieto auttaa tunnistamaan ympäristömuutoksia ajoissa, arvioimaan tehtyjen toimien vaikutuksia ja suuntaamaan voimavaroja sinne, missä niistä on eniten hyötyä.
”Yhteiskunta tarvitsee yhä enemmän ympäristötietoa. Päätösten on perustuttava luotettavaan tietoon, ja siksi ympäristön seurannan täytyy pysyä mukana muutoksessa”, sanoo ympäristöministeriön tutkimusjohtaja Laura Höijer.
Laaja yhteistyö vie uudistusta eteenpäin
Ympäristöseurantojen toimenpideohjelman valmisteluun osallistui asiantuntijoita 20 organisaatiosta. Yritykset ovat tärkeitä kumppaneita uusien menetelmien kehittämisessä, esimerkiksi satelliittien hyödyntämisessä vedenlaadun seurannassa ja ympäristö-DNA:n käytössä luonnon monimuotoisuuden seurannassa.
Jotta uusia menetelmiä voidaan käyttää kansallisessa seurannassa, niiden luotettavuus ja käyttötavat pitää arvioida selkeästi. Suomi edistää menetelmien käyttöä myös EU:ssa yhdessä Euroopan ympäristökeskuksen kanssa.
Ympäristön tilan seurantastrategian työtä koordinoi YSS2030-ryhmä, jota johtaa ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus koordinoi ryhmän työtä.
Uuden toimenpideohjelman julkistustilaisuus järjestetään 5.6. klo 9.00–11.30 Eurooppasalissa Helsingissä, ja sitä voi seurata myös suoratoistona. Tiedotteen yhteyshenkilöt ovat tavoitettavissa tilaisuuden jälkeen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika RaateojaJohtava asiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295251536etunimi.sukunimi@syke.fiLaura HöijerTutkimusjohtajaYmpäristöministeriö
Puh:0295250139etunimi.sukunimi@gov.fiEija RantajärviViestintäasiantuntijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295251542etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme