Avomerialueilla laajojen sinileväkukintojen riski yhä huomattava
4.6.2026 09:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Sinileväkukintojen esiintymisen riski jatkuu korkeana Suomen läheisillä avomerialueilla. Suomenlahdella sinileväkukintojen riski on huomattava.
Avomeren ravinnetila ylläpitää edelleen korkeaa sinileväkukintojen esiintymisriskiä Suomen läheisillä avomerialueilla. Laajojen sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Saaristomeren eteläpuolella ja Selkämeren keskiosissa. Suomenlahdella riski on huomattava ja Perämerellä edelleen vähäinen. Runsaita kukintoja voi esiintyä paikallisesti koko rannikkoalueella.
Pintaveden fosfori suosii sinilevien massaesiintymisiä
Kasviplanktonleville käyttökelpoista fosforiravinnetta jäi pintaveteen levien kevätkukinnan jälkeen pohjoisilla avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Tämä ylijäämäfosfori luo edelleen hyvät lähtökohdat sinilevien kasvulle.
Viime talven sääolot aiheuttivat sen, että Suomenlahden vesikerrokset eivät sekoittuneet. Pohjanläheisistä vesikerroksista päätyi näin vähemmän fosforia pintaveteen, ja Suomenlahden fosforipitoisuus pinnassa oli edellisvuotta matalampi.
”Suomenlahdella riski sinileväkukintojen esiintymiseen aleni suuresta riskistä vain vähän, eli huomattavan riskin tasolle, pintaveden tilan myönteisestä kehityksestä huolimatta. Tämä johtuu Suomenlahden yleisesti korkeasta fosforitasosta, joka on vallinnut koko 2000-luvun ajan. Siten suotuisissa sääoloissa laajat sinileväkukinnat ovat mahdollisia joka kesä”, sanoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta.
Perämerellä sinilevälauttojen esiintymisen riski on avomerellä edelleen vähäinen
Selkämerellä sinilevien esiintymisriski on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Perämerellä fosforiravinteen niukkuus ei edelleenkään suosi sinilevien massaesiintymistä avomerellä.
Perämeren rannikolla tavattujen sinileväkukintojen lajikoostumus on poikennut muiden rannikkoalueidemme lajistosta. Tämä voi johtua siitä, että Perämeren vedessä fosforia on hyvin niukasti.
”Perämerellä levien kasvua rajoittaa fosfori, kun taas muilla Suomen läheisillä avomerialueilla niiden kasvua rajoittaa typpi. Typpirajoitteisilla alueilla vallitsevia sinilevälajeja ovat ilmakehästä peräisin olevaa typpeä sitovat Nodularia spumigena, Aphanizomenon flosaquae ja Dolichospermum spp. Nämä lajit voivat muodostaa laajoja sinilevälauttoja avomerellä. Perämeren fosforirajoitteisella rannikolla vallitsevat typensidontaan kykenemättömät Planktothrix- ja Phormidium-sukujen sinilevät”, kertoo merenhoidon kasviplanktonseurantaa koordinoiva erikoistutkija Sirpa Lehtinen.
Sinileväkukinnat ovat yleisimmillään juhannuksesta elokuun lopulle. Sinilevien solunjakautuminen kiihtyy, kun auringon valoa on runsaasti saatavilla ja merivesi on lämmintä. Sinilevälautat muodostuvat muutaman viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen etenkin, jos jaksolle osuu vähätuulisia päiviä. Sinilevälautat muodostuvat lähinnä huonokuntoisista sinileväsoluista, jotka eivät enää kykene säätelemään syvyyssijaintiaan vedessä. Sinileväkukintoja voi esiintyä myös pitkälle syksyä ja jopa talvella jään alla.
Meren tilan seurantoja tarvitaan myös sinileväriskin ennustamisessa. Sinilevien esiintymisriskin mallintamisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen avomeren seuranta-aineistoja ja rannikkoseurantatietoja. Lisäksi hyödynnettiin kaupallisten alusten Alg@line-seurantatietoja ja satelliittikuva-aineistoja.
Suomen ympäristökeskus ei julkaise viikoittaisia sinilevätiedotteita tänä kesänä säästötoimien takia
Alkavan kesän aikana Suomen ympäristökeskus (Syke) ei julkaise perinteisiä viikoittaisia tiedotteitaan yleisestä sinilevätilanteesta. Syynä tähän ovat valtion rahoitusleikkaukset. Sinilevätilanne ja -levähavainnot ovat nähtävillä verkkopalveluissa.
Sisävesien levätilannetta seuraa Lupa- ja valvontavirasto, joka tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan. Virallisten uimarantojen sinilevätilanteen ja veden laadun seurannasta vastaavat kunnat ja kaupungit, jotka tiedottavat niistä omilla tiedotuskanavillaan.
Sinilevään on syytä suhtautua varoen
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja muun muassa ihoa tai silmiä ärsyttäviä aineita. Sinilevään on aina syytä suhtautua varoen. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä.
Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Sinilevätilanne ja -havainnot Suomen ympäristökeskuksen verkkopalveluissa:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen läheisille avomerialueille:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 363
Suomen ympäristökeskuksen levätiedotus kesällä 2026:
Viestintäjohtaja Aino Laine, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 138
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Kaupunkien valkoposkihanhilla poikasia vähemmän kuin viime vuonna24.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Kaupungeissa pesivien valkoposkihanhien määrä pysyi vakaana, mutta poikasia havaittiin vähemmän kuin viime vuonna.
Poikkeuksellinen kesätulva Pohjois-Pohjanmaalla – Siuruanjoen virtaama ennätyksellisen suuri21.8.2026 16:11:44 EEST | Tiedote
Ennätykselliset sateet ovat nostaneet jokien vedenpinnat tulvalukemiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tulvavesi on katkaissut pienempiä teitä ja noussut pelloille, myös mökit ovat olleet vaarassa. Siuruanjoen virtaama on kesäajalle ennätyksellinen. Vaikka sateet ovat alueella vähentyneet, märkä maaperä ylläpitää tulvariskiä. Viikonloppuna Suomeen leviää uusia sateita. Myös Lapissa virtaamat ovat poikkeuksellisen suuria.
On Baltic Sea Day, marine research and marine nature in the spotlight – aboard R/V Aranda and at Kansalaistori square in Helsinki20.8.2026 15:00:00 EEST | Press release
On Baltic Sea Day, August 27, the marine research vessel Aranda will open its doors to the public at Katajanokka Quay in Helsinki, while the Baltic Sea Fest tent village will take over Kansalaistori Square, in front of Oodi Helsinki Central Library. In Turku, the diverse marine environment and marine conservation will be presented outside Forum Marinum.
På Östersjödagen i Helsingfors lyfts havsforskning och marin natur fram omboard R/V Aranda och på Medborgartorget20.8.2026 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
På Östersjödagen den 27 augusti öppnar havsforskningsfartyget Aranda sina dörrar för allmänheten vid Skatuddskajen i Helsingfors, närä gamla salutorget, och Östersjöfestens tältby breder ut sig på Medborgartorget framför centrumbiblioteket Ode. I Åbo presenteras den mångfaldiga marina naturen och skyddet av havsmiljön utanför Forum Marinum.
Syken mediaviikko 24.–28.8.2026: Onko valkoposkihanhien määrä kasvanut? Missä ovat Saaristomeren ekologisesti merkittävät alueet?20.8.2026 13:49:54 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme