Avomerialueilla laajojen sinileväkukintojen riski yhä huomattava

Avomeren ravinnetila ylläpitää edelleen korkeaa sinileväkukintojen esiintymisriskiä Suomen läheisillä avomerialueilla. Laajojen sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Saaristomeren eteläpuolella ja Selkämeren keskiosissa. Suomenlahdella riski on huomattava ja Perämerellä edelleen vähäinen. Runsaita kukintoja voi esiintyä paikallisesti koko rannikkoalueella.

Pintaveden fosfori suosii sinilevien massaesiintymisiä

Kasviplanktonleville käyttökelpoista fosforiravinnetta jäi pintaveteen levien kevätkukinnan jälkeen pohjoisilla avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Tämä ylijäämäfosfori luo edelleen hyvät lähtökohdat sinilevien kasvulle.

Viime talven sääolot aiheuttivat sen, että Suomenlahden vesikerrokset eivät sekoittuneet. Pohjanläheisistä vesikerroksista päätyi näin vähemmän fosforia pintaveteen, ja Suomenlahden fosforipitoisuus pinnassa oli edellisvuotta matalampi.

”Suomenlahdella riski sinileväkukintojen esiintymiseen aleni suuresta riskistä vain vähän, eli huomattavan riskin tasolle, pintaveden tilan myönteisestä kehityksestä huolimatta. Tämä johtuu Suomenlahden yleisesti korkeasta fosforitasosta, joka on vallinnut koko 2000-luvun ajan. Siten suotuisissa sääoloissa laajat sinileväkukinnat ovat mahdollisia joka kesä”, sanoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta.

Perämerellä sinilevälauttojen esiintymisen riski on avomerellä edelleen vähäinen

Selkämerellä sinilevien esiintymisriski on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Perämerellä fosforiravinteen niukkuus ei edelleenkään suosi sinilevien massaesiintymistä avomerellä.

Perämeren rannikolla tavattujen sinileväkukintojen lajikoostumus on poikennut muiden rannikkoalueidemme lajistosta. Tämä voi johtua siitä, että Perämeren vedessä fosforia on hyvin niukasti.

”Perämerellä levien kasvua rajoittaa fosfori, kun taas muilla Suomen läheisillä avomerialueilla niiden kasvua rajoittaa typpi. Typpirajoitteisilla alueilla vallitsevia sinilevälajeja ovat ilmakehästä peräisin olevaa typpeä sitovat Nodularia spumigena, Aphanizomenon flosaquae ja Dolichospermum spp. Nämä lajit voivat muodostaa laajoja sinilevälauttoja avomerellä. Perämeren fosforirajoitteisella rannikolla vallitsevat typensidontaan kykenemättömät Planktothrix- ja Phormidium-sukujen sinilevät”, kertoo merenhoidon kasviplanktonseurantaa koordinoiva erikoistutkija Sirpa Lehtinen.

Sinileväkukinnat ovat yleisimmillään juhannuksesta elokuun lopulle. Sinilevien solunjakautuminen kiihtyy, kun auringon valoa on runsaasti saatavilla ja merivesi on lämmintä. Sinilevälautat muodostuvat muutaman viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen etenkin, jos jaksolle osuu vähätuulisia päiviä. Sinilevälautat muodostuvat lähinnä huonokuntoisista sinileväsoluista, jotka eivät enää kykene säätelemään syvyyssijaintiaan vedessä. Sinileväkukintoja voi esiintyä myös pitkälle syksyä ja jopa talvella jään alla.

Meren tilan seurantoja tarvitaan myös sinileväriskin ennustamisessa. Sinilevien esiintymisriskin mallintamisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen avomeren seuranta-aineistoja ja rannikkoseurantatietoja. Lisäksi hyödynnettiin kaupallisten alusten Alg@line-seurantatietoja ja satelliittikuva-aineistoja.

Suomen ympäristökeskus ei julkaise viikoittaisia sinilevätiedotteita tänä kesänä säästötoimien takia

Alkavan kesän aikana Suomen ympäristökeskus (Syke) ei julkaise perinteisiä viikoittaisia tiedotteitaan yleisestä sinilevätilanteesta. Syynä tähän ovat valtion rahoitusleikkaukset. Sinilevätilanne ja -levähavainnot ovat nähtävillä verkkopalveluissa.

Sisävesien levätilannetta seuraa Lupa- ja valvontavirasto, joka tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan. Virallisten uimarantojen sinilevätilanteen ja veden laadun seurannasta vastaavat kunnat ja kaupungit, jotka tiedottavat niistä omilla tiedotuskanavillaan.

Sinilevään on syytä suhtautua varoen

Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja muun muassa ihoa tai silmiä ärsyttäviä aineita. Sinilevään on aina syytä suhtautua varoen. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä.

Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.

Sinilevätilanne ja -havainnot Suomen ympäristökeskuksen verkkopalveluissa:

• Sinilevätilanne (jarviwiki.fi) 
• Satelliittikuvat ja maastosta saadut sinilevähavainnot avomereltä ja rannikolta (tarkka.syke.fi)