Avomerialueilla laajojen sinileväkukintojen riski yhä huomattava
4.6.2026 09:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Sinileväkukintojen esiintymisen riski jatkuu korkeana Suomen läheisillä avomerialueilla. Suomenlahdella sinileväkukintojen riski on huomattava.
Avomeren ravinnetila ylläpitää edelleen korkeaa sinileväkukintojen esiintymisriskiä Suomen läheisillä avomerialueilla. Laajojen sinilevälauttojen muodostumisriski on suuri Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Saaristomeren eteläpuolella ja Selkämeren keskiosissa. Suomenlahdella riski on huomattava ja Perämerellä edelleen vähäinen. Runsaita kukintoja voi esiintyä paikallisesti koko rannikkoalueella.
Pintaveden fosfori suosii sinilevien massaesiintymisiä
Kasviplanktonleville käyttökelpoista fosforiravinnetta jäi pintaveteen levien kevätkukinnan jälkeen pohjoisilla avomerialueilla Perämerta lukuun ottamatta. Tämä ylijäämäfosfori luo edelleen hyvät lähtökohdat sinilevien kasvulle.
Viime talven sääolot aiheuttivat sen, että Suomenlahden vesikerrokset eivät sekoittuneet. Pohjanläheisistä vesikerroksista päätyi näin vähemmän fosforia pintaveteen, ja Suomenlahden fosforipitoisuus pinnassa oli edellisvuotta matalampi.
”Suomenlahdella riski sinileväkukintojen esiintymiseen aleni suuresta riskistä vain vähän, eli huomattavan riskin tasolle, pintaveden tilan myönteisestä kehityksestä huolimatta. Tämä johtuu Suomenlahden yleisesti korkeasta fosforitasosta, joka on vallinnut koko 2000-luvun ajan. Siten suotuisissa sääoloissa laajat sinileväkukinnat ovat mahdollisia joka kesä”, sanoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta.
Perämerellä sinilevälauttojen esiintymisen riski on avomerellä edelleen vähäinen
Selkämerellä sinilevien esiintymisriski on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Perämerellä fosforiravinteen niukkuus ei edelleenkään suosi sinilevien massaesiintymistä avomerellä.
Perämeren rannikolla tavattujen sinileväkukintojen lajikoostumus on poikennut muiden rannikkoalueidemme lajistosta. Tämä voi johtua siitä, että Perämeren vedessä fosforia on hyvin niukasti.
”Perämerellä levien kasvua rajoittaa fosfori, kun taas muilla Suomen läheisillä avomerialueilla niiden kasvua rajoittaa typpi. Typpirajoitteisilla alueilla vallitsevia sinilevälajeja ovat ilmakehästä peräisin olevaa typpeä sitovat Nodularia spumigena, Aphanizomenon flosaquae ja Dolichospermum spp. Nämä lajit voivat muodostaa laajoja sinilevälauttoja avomerellä. Perämeren fosforirajoitteisella rannikolla vallitsevat typensidontaan kykenemättömät Planktothrix- ja Phormidium-sukujen sinilevät”, kertoo merenhoidon kasviplanktonseurantaa koordinoiva erikoistutkija Sirpa Lehtinen.
Sinileväkukinnat ovat yleisimmillään juhannuksesta elokuun lopulle. Sinilevien solunjakautuminen kiihtyy, kun auringon valoa on runsaasti saatavilla ja merivesi on lämmintä. Sinilevälautat muodostuvat muutaman viikon lämpimän ja aurinkoisen sääjakson jälkeen etenkin, jos jaksolle osuu vähätuulisia päiviä. Sinilevälautat muodostuvat lähinnä huonokuntoisista sinileväsoluista, jotka eivät enää kykene säätelemään syvyyssijaintiaan vedessä. Sinileväkukintoja voi esiintyä myös pitkälle syksyä ja jopa talvella jään alla.
Meren tilan seurantoja tarvitaan myös sinileväriskin ennustamisessa. Sinilevien esiintymisriskin mallintamisessa käytettiin Suomen ympäristökeskuksen avomeren seuranta-aineistoja ja rannikkoseurantatietoja. Lisäksi hyödynnettiin kaupallisten alusten Alg@line-seurantatietoja ja satelliittikuva-aineistoja.
Suomen ympäristökeskus ei julkaise viikoittaisia sinilevätiedotteita tänä kesänä säästötoimien takia
Alkavan kesän aikana Suomen ympäristökeskus (Syke) ei julkaise perinteisiä viikoittaisia tiedotteitaan yleisestä sinilevätilanteesta. Syynä tähän ovat valtion rahoitusleikkaukset. Sinilevätilanne ja -levähavainnot ovat nähtävillä verkkopalveluissa.
Sisävesien levätilannetta seuraa Lupa- ja valvontavirasto, joka tiedottaa tilanteesta tarpeen mukaan. Virallisten uimarantojen sinilevätilanteen ja veden laadun seurannasta vastaavat kunnat ja kaupungit, jotka tiedottavat niistä omilla tiedotuskanavillaan.
Sinilevään on syytä suhtautua varoen
Sinilevät voivat muodostaa erilaisia myrkkyjä ja muun muassa ihoa tai silmiä ärsyttäviä aineita. Sinilevään on aina syytä suhtautua varoen. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet tulee pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei saa käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä.
Myrkytysepäilyissä tulee hakeutua lääkäriin ja lemmikkieläin tulee viedä eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Sinilevätilanne ja -havainnot Suomen ympäristökeskuksen verkkopalveluissa:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sinileväkukintojen riskinarvio Suomen läheisille avomerialueille:
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 363
Suomen ympäristökeskuksen levätiedotus kesällä 2026:
Viestintäjohtaja Aino Laine, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 138
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 242
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
www.syke.fi
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme