Itä-Suomi vei Brysseliin viestin: luontopositiivinen talous rakentaa kilpailukykyä, resilienssiä ja turvallisuutta
5.6.2026 09:54:35 EEST | Itä-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
EU Green Week on Euroopan komission järjestämä ympäristöalan konferenssi, jonka vuoden 2026 teemana oli luonnon merkitys taloudelle. Itä-Suomen toimijat järjestivät Brysselissä partneritapahtuman, jossa tarkasteltiin luontopositiivisen talouden, vihreän siirtymän ja kokonaisturvallisuuden yhteyksiä aluekehityksessä sekä rakennettiin eurooppalaista yhteistyötä.

EU Green Week 2026 nosti esiin luonnon merkityksen talouden perustana. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja kumppaneiden partneritapahtumassa viesti oli selkeä: luontopositiivinen talous syntyy alueilla tehtävien käytännön ratkaisujen kautta – ja Itä-Suomi toimii tässä suunnannäyttäjänä.
Tilaisuuden avannut europarlamentaarikko Elsi Katainen korosti alueiden ratkaisevaa roolia. Kataisen mukaan Euroopan tulevaisuus rakentuu alueilla tehtävien käytännön ratkaisujen varaan. Luontopositiivinen talous ei toteudu ilman paikallisia toimia, se syntyy alueiden omissa olosuhteissa. Luontopositiivinen kasvu vahvistaa alueiden elinvoimaa.
Itä-Suomella on jo vahvaa näyttöä muutoksesta. Innovatiiviset yritykset kehittävät ratkaisuja, joissa luonnon kestävä käyttö ja liiketoiminta kytkeytyvät yhteen. Kuopiolainen start-up Biobros Oy on tästä hyvä esimerkki. Toimitusjohtaja Anssi Suhonen esitteli yrityksen innovaatioita, jotka vastaavat veden puhtauteen ja riittävyyteen liittyviin haasteisiin ja rakentavat liiketoimintaa luonnon kantokyvyn rajoissa.
Samalla Itä-Suomessa on vakiintuneita yhteistyömalleja, joissa tutkimus, yritykset ja julkiset toimijat toimivat yhdessä. Pohjois-Savossa kehitettyjä käytäntöjä voidaan skaalata ja yliopistojen vahva tutkimus tukee ratkaisujen käyttöönottoa.
Systeeminen muutos vaatii yhteistyötä ja selkeitä valintoja
Luontopositiivinen talous edellyttää systeemistä muutosta: samansuuntaista liikettä sääntelyssä, markkinoilla ja ihmisten arvoissa. Yrityksille valintojen on oltava helppoja, mikä edellyttää ennakoitavaa ohjausta, sujuvaa hallintoa ja käytännönläheistä tukea alueellisilta toimijoilta.
”Luontopositiivinen talous ei tapahdu irrallaan muusta kehityksestä, vaan kytkeytyy yritysten arkeen ja päätöksentekoon. Samalla on tuotava näkyväksi vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja – myös passiivisuus on valinta.”, Itä-Suomen yliopiston innovaatiojohtamisen professori Hanna Lehtimäki korostaa.
Kiertotalous on edennyt kierrätyksen ja jätteenkäsittelyn puolella hyvin ja luontopositiivinen talous syventää kiertotaloutta luonnonvarojen käytön vähentämiseen.
Itä-Suomessa luontopositiivinen talous kytkeytyy suoraan kokonaisturvallisuuteen: luonnonvarojen kestävä käyttö, huoltovarmuus, resilienssi ja elinkeinojen uudistuminen muodostavat kokonaisuuden.
Tilaisuuden kumppanit Ukrainasta korostivat samaa viestiä. Professori Maksym Karpash King Danylon yliopistosta sekä apulaisprofessori Andrii Verstiak Chernivitsin yliopistosta totesivat, että ilmaston ja kokonaisturvallisuuden yhteys on keskeinen tulevaisuuden kehityksessä, ja Itä-Suomen tapa yhdistää nämä käytännön ratkaisuiksi nähdään arvokkaana.
Brysselin tilaisuuden puheenjohtajana toiminut EU:n ilmastolähettiläs ja Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo kiteytti, että tulevaisuuden aluekehitys rakentuu kolmen toisiaan vahvistavan tekijän varaan: ilmastonmuutokseen sopeutumisen, luontopositiivisen talouden ja yhteiskunnallisen turvallisuuden.
”Kyse on kokonaisuudesta, jossa ilmastokestävät ratkaisut vahvistavat resilienssiä, luonnon monimuotoisuus tukee sopeutumista ja turvallinen toimintaympäristö mahdollistaa investoinnit ja elinkeinoelämän uudistumisen”, kuvailee projektipäällikkö Saara Karkulahti Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta.
Viesti päättäjille ja rahoittajille on selkeä: seuraava kehitysloikka edellyttää, että nämä tavoitteet yhdistetään konkreettisiksi toimenpiteiksi alueilla. Juuri alueilla tehtävät valinnat ratkaisevat, miten Euroopan kilpailukyky, resilienssi ja turvallisuus rakentuvat tulevina vuosina.
Taustaa tapahtumasta
EU Green Week on Euroopan komission järjestämä ympäristöalan konferenssi, jonka vuoden 2026 teemana oli luonnon merkitys taloudelle. Itä-Suomen toimijat järjestivät Brysselissä partneritapahtuman, jossa tarkasteltiin luontopositiivisen talouden, vihreän siirtymän ja kokonaisturvallisuuden yhteyksiä aluekehityksessä sekä rakennettiin eurooppalaista yhteistyötä.
Tapahtuman ohjelma ja kutsu on luettavissa täällä: https://www.eastnorth.fi/tapahtuma/nature-positive-economy-solutions-in-eu-regional-development-case-eastern-finland/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Saara Karkulahti
Hiilineutraali Pohjois-Savo, Itä-Suomen elinvoimakeskus
saara.karkulahti(at)elinvoimakeskus.fi
Jyri Wuorisalo
Savonia-ammattikorkeakoulu
jyri.wuorisalo(at)savonia.fi
Hanna Lehtimäki
Itä-Suomen yliopisto
hanna.lehtimaki(at)uef.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Itä-Suomen elinvoimakeskus palvelee Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan asukkaita, yrityksiä ja organisaatioita monipuolisissa alueen elinvoimaa edistävissä tehtävissä, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelee myös muita alueita.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksella on toimipaikat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Virasto hoitaa maaseutuun, kalatalouteen, liikenteeseen, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Itä-Suomen elinvoimakeskus
Maantien 15132 Taavelintie kunnostaminen soratieksi (Itä-Suomi)7.9.2026 08:49:40 EEST | Tiedote
Itä-Suomen elinvoimakeskus kunnostaa syksyn 2026 aikana maantien 15132 päällystetyn osuuden sorapintaiseksi.
Itä-Suomen elinvoimakeskus myönsi alkuvuonna yli 54 miljoonaa euroa alueen elinvoiman vahvistamiseen25.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Itä-Suomen elinvoimakeskus myönsi tammi–kesäkuussa 2026 yritysten, maaseudun, maatalouden, kalatalouden ja alueellisen kehittämisen hankkeisiin yhteensä noin 54,2 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja uudistumista, työllisyyttä ja osaamista, maaseudun palveluja, alkutuotannon investointeja sekä alueiden kestävää kehitystä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen työllisyyskatsaus – heinäkuu 202625.8.2026 08:02:37 EEST | Tiedote
Itä-Suomessa (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo) oli heinäkuun 2026 lopussa yhteensä 32 784 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 221 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (+4 %). Pohjois-Karjalassa työttömien määrä nousi 521 henkilöllä (+5 %), Pohjois-Savossa 491 henkilöllä (+3,5 %) ja Etelä-Savossa 209 henkilöllä (+3 %).
Päällystystyöt jatkuvat Itä-Suomessa syyskuun loppuun saakka25.8.2026 07:52:55 EEST | Tiedote
Kesän 2026 päällystystyöt ovat edenneet hyvin ja kohteet ovat valmistuneet pääpiirteittäin aikataulun mukaisesti.
Itä-Suomen elinvoimakeskus hakee muutosta Lieksanjoen voimalaitosten kalataloudellisiin velvoitteisiin10.8.2026 12:56:18 EEST | Tiedote
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousyksikkö on jättänyt Lupa- ja valvontaviraston käsiteltäväksi vesilain mukaisen hakemuksen Lieksanjoen Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitosten kalataloudellisten velvoitteiden muuttamiseksi. Voimalaitokset omistaa Kemijoki Oy.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
