Itä-Suomen elinvoimakeskus myönsi alkuvuonna yli 54 miljoonaa euroa alueen elinvoiman vahvistamiseen
25.8.2026 09:00:00 EEST | Itä-Suomen elinvoimakeskus | Tiedote
Itä-Suomen elinvoimakeskus myönsi tammi–kesäkuussa 2026 yritysten, maaseudun, maatalouden, kalatalouden ja alueellisen kehittämisen hankkeisiin yhteensä noin 54,2 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja uudistumista, työllisyyttä ja osaamista, maaseudun palveluja, alkutuotannon investointeja sekä alueiden kestävää kehitystä Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa.

Itä-Suomen elinvoimakeskus myönsi kehittämisrahoitusta 1.1.–30.6.2026 Etelä-Savoon, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon yhteensä 54 215 822 euroa.
Myönnetty rahoitus jakautui tukilajeittain seuraavasti:
- Yrityksen kehittämisavustus: 12 258 108 euroa, 71 hanketta
- Kehittämishankerahoitus (ESR+, EAKR ja JTF): 12 528 123 euroa, 54 hanketta
- Maaseuturahoituksen yritystuki: 7 060 824 euroa, 184 hanketta
- Maatalouden investointituki: 14 674 276 euroa, 221 hanketta
- Maaseuturahoituksen hanketuki: 6 300 530 euroa, 127 hanketta
- Nuoren viljelijän aloitustuki: 560 000 euroa, 14 viljelijää
- Elinkeinokalatalouden tuet: 833 961 euroa, 35 hanketta
"Yli 500 hankkeen rahoitukset vaihtelevat noin 500 euron Leader-hanketuesta yhdistykselle yli 1,5 miljoonan euron kehittämisavustukseen yritykselle. Elinvoimakeskuksen monipuoliset ja vaikuttavat rahoituspalvelut edistävät Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon elinvoimaa nyt ja tulevalla EU-ohjelmakaudella", ylijohtaja Ari Niiranen kertoo.
Elinvoimakeskuksen avustukset ja tuet ovat merkittävimpiä julkisia rahoitusvälineitä Itä-Suomen pk-yritysten ja alueen kehittämisessä.
Rakennerahastoilla kasvua, osaamista ja kestävää uudistumista
EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoitusta myönnettiin yritysten kehittämiseen ja laajempiin kehittämishankkeisiin yhteensä noin 24,8 miljoonaa euroa.
Yrityksen kehittämisavustuksilla tuetaan muun muassa tuotannon uudistamista, digitalisaatiota, uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, kansainvälistymistä sekä yritysten kasvuinvestointeja.
Suurin yksittäinen yrityksen kehittämisavustus, noin 1,5 miljoonaa euroa, kohdistui Ilomantsiin kriittisten mineraalien tuotantoa kehittävään hankkeeseen Endomines Oy:lle.
ESR+-, EAKR- ja JTF-rahoitteisissa kehittämishankkeissa painottuvat työllisyys, työ- ja toimintakyky, osaavan työvoiman saatavuus, kiertotalous, tutkimus- ja innovaatioympäristöt sekä vähähiilinen infrastruktuuri.
"Vuoden ensimmäisen puoliskon rahoituspäätökset rakentavat Itä-Suomen kilpailukykyä pitkälle tulevaisuuteen. Kasvua syntyy, kun uskalletaan investoida osaamiseen, uudistumiseen ja uusiin mahdollisuuksiin", rahoitusyksikön päällikkö Jonna Moilanen toteaa.
Maaseuturahoituksella investointeja, palveluja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia
Maaseuturahoituksen yritys- ja hanketukea sekä maatalouden investointi- ja aloitustukia myönnettiin yhteensä noin 28,6 miljoonaa euroa. Yritystuilla vauhditetaan esimerkiksi tuotannollisia investointeja, matkailua, elintarvikealaa, yritysten käynnistymistä ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. Hanketuissa korostuvat valokuituverkot, kylien palvelut, kulttuuri- ja harrastusympäristöt, vesienhoito sekä paikallisten yhteisöjen aktiivisuus.
Suurimpia maaseuturahoituksen kohteita ovat Keiteleen kuituverkko, Suomenniemen valokuituhanke Mikkelissä sekä Itä-Suomen maaseudun kulttuuria ja elinvoimaa vahvistava Itäkulmat-hanke.
Maatalouden investointituella parannetaan maatilojen tuotantoedellytyksiä ja kilpailukykyä. Nuoren viljelijän aloitustuki tukee maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja uuden yrittäjyyden käynnistymistä.
"Alkuvuosi on ollut ennätyksellinen erityisesti maatalousinvestoinneissa painottuen Pohjois-Savoon. Sama kehitys näyttää jatkuvan ja tukea haetaan paljon enemmän kuin tämän hetken tiedoilla on mahdollista myöntää", maaseutuyksikön päällikkö Sirpa Lavikainen kommentoi.
Etelä-Savo
Etelä-Savoon kohdistui rahoitusta noin 11,7 miljoonaa euroa. Rahoituksessa näkyvät vahvasti yritysten tuotannolliset investoinnit, kansainvälistyminen ja teknologinen uudistuminen. Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin maakuntaan noin 4,0 miljoonaa euroa ja kehittämishankerahoitusta noin 3,6 miljoonaa euroa. Maaseudun yritys- ja hanketukien lisäksi alueella rahoitettiin maatalouden investointeja ja kalatalouden kehittämistä.
Esimerkkejä ovat puutuote-, paino- ja metalliteollisuuden investoinnit, International Work Mikkeli -kokonaisuus sekä Hirvensalmen Kissakosken kalasataman tuotantokapasiteetin ja työturvallisuuden parantaminen. Maaseuturahoituksessa korostuvat myös matkailu, kylien kehittäminen ja tietoliikenneyhteydet.
Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalaan kohdistui rahoitusta noin 14,1 miljoonaa euroa. Rahoituksen keskeisiä teemoja ovat teollisuuden uudistuminen, työllisyys ja osallisuus, vähähiilinen liikkuminen, maaseudun yrittäjyys sekä paikallisyhteisöjen kehittäminen. Yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin maakuntaan noin 2,7 miljoonaa euroa ja kehittämishankerahoitusta noin 3,1 miljoonaa euroa.
Maakunnan suurimpiin kohteisiin kuuluvat Endomines Oy:n kriittisten mineraalien tuotantoa kehittävä hanke, Ylä-Kolintien jalankulku- ja pyöräilyväylä sekä alle 30-vuotiaiden työ- ja toimintakykyä tukeva Hyvä tatsi -hanke. Maaseuturahoituksessa keskeisiä kokonaisuuksia ovat muun muassa valokuituyhteydet, maahanmuuttajayrittäjyys ja kulttuurin hyödyntäminen maaseudun elinvoiman vahvistamisessa.
Pohjois-Savo
Pohjois-Savoon kohdistui rahoitusta noin 26,7 miljoonaa euroa. Erityisen merkittävä osuus muodostui maatalouden investointituista, joita myönnettiin maakuntaan noin 9,9 miljoonaa euroa. Yrityksen kehittämisavustusta kohdistui alueelle noin 5,1 miljoonaa euroa ja kehittämishankerahoitusta noin 4,5 miljoonaa euroa.
Rahoitetuissa hankkeissa korostuvat valmistavan teollisuuden kasvuinvestoinnit, työvoiman saatavuus, terveysdata, kiertotalous sekä maaseudun tietoliikenneyhteydet. Suurimpia kohteita ovat Leppävirran valtatien 5 liittymäjärjestelyt, Keiteleen kuituverkko ja Ylä-Savon Työvirta-hanke. Yritysrahoituksella tuetaan esimerkiksi puutuote-, metalli- ja konepajateollisuuden tuotannon uudistamista sekä kansainvälistä kasvua.
Lisätietoja
Tarkempia tietoja löytyy tiedotteen liitteenä olevasta rahoituskatsauksesta. Ajalla 1.1. - 30.6.2026 tehdyt rahoituspäätökset löytyvät tiedotteen liitteistä .xlsx- ja .pdf-muodoissa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari Niiranen, ylijohtaja
Itä-Suomen elinvoimakeskus
p. 0295 026 060
Jonna Moilanen, yksikönpäällikkö
Rahoitusyksikkö
p. 0295 024 167
Sirpa Lavikainen, yksikönpäällikkö
Maaseutuyksikkö
p. 0295 037 684
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@elinvoimakeskus.fi
Kuvat

Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Itä-Suomen elinvoimakeskus palvelee Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan asukkaita, yrityksiä ja organisaatioita monipuolisissa alueen elinvoimaa edistävissä tehtävissä, ja keskitettyjen tehtävien kautta palvelee myös muita alueita.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksella on toimipaikat Kuopiossa, Joensuussa ja Mikkelissä. Virasto hoitaa maaseutuun, kalatalouteen, liikenteeseen, elinkeinoihin ja työllisyyteen, maahanmuuttoon, ympäristöön sekä rahoitukseen, kehittämiseen ja seurantaan liittyviä valtion aluehallinnon tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Itä-Suomen elinvoimakeskus
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen työllisyyskatsaus – heinäkuu 202625.8.2026 08:02:37 EEST | Tiedote
Itä-Suomessa (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo) oli heinäkuun 2026 lopussa yhteensä 32 784 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 221 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (+4 %). Pohjois-Karjalassa työttömien määrä nousi 521 henkilöllä (+5 %), Pohjois-Savossa 491 henkilöllä (+3,5 %) ja Etelä-Savossa 209 henkilöllä (+3 %).
Päällystystyöt jatkuvat Itä-Suomessa syyskuun loppuun saakka25.8.2026 07:52:55 EEST | Tiedote
Kesän 2026 päällystystyöt ovat edenneet hyvin ja kohteet ovat valmistuneet pääpiirteittäin aikataulun mukaisesti.
Itä-Suomen elinvoimakeskus hakee muutosta Lieksanjoen voimalaitosten kalataloudellisiin velvoitteisiin10.8.2026 12:56:18 EEST | Tiedote
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousyksikkö on jättänyt Lupa- ja valvontaviraston käsiteltäväksi vesilain mukaisen hakemuksen Lieksanjoen Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitosten kalataloudellisten velvoitteiden muuttamiseksi. Voimalaitokset omistaa Kemijoki Oy.
Itä-Suomen elinvoimakeskuksen työllisyyskatsaus – kesäkuu 202621.7.2026 08:13:11 EEST | Tiedote
Itä-Suomessa oli kesäkuun 2026 lopussa yhteensä 31 918 työtöntä työnhakijaa, mikä on 725 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (+2 %). Etelä-Savossa työttömien määrä nousi 234 henkilöllä (+4 %), Pohjois-Karjalassa 150 henkilöllä (+1 %) ja Pohjois-Savossa 341 henkilöllä (+2 %).
Kesän 2026 päällystystyöt jatkuvat Itä-Suomessa15.7.2026 12:23:25 EEST | Tiedote
Heinäkuun alun sateista huolimatta kesän 2026 päällystystyöt ovat edenneet hyvin ja kohteet ovat valmistuneet lähes aikataulun mukaisesti. Päällystysohjelman mukaiset kohteet toteutetaan ja ohjelmaan on otettu lisäksi myös ramppien ja pienten kohteiden päällystystöitä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme