Suomen ympäristökeskusSuomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus kuvaa meriajokasniittyjä droonilla Hangossa

8.6.2026 09:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote

Jaa

Syke tekee ilmakuvakartoitusta droonilla Hangon etelärannoilla viikolla 24 (8.–12.6.2026). Kuvausten kohteena ovat rantojen meriajokasniityt.

Meriajokaskasvusto on kuin vedenalainen vihreä niitty.
Meriajokaspohjat ovat hiekka- ja sorapohjilla sijaitsevia vedenalaisia niittyjä, joiden koko vaihtelee muutamista neliömetreistä useisiin hehtaareihin. Juuso Haapaniemi / Metsähallitus

Suomen ympäristökeskus kuvaa droonilla Hangon etelärannoilla viikolla 24 (8.–12.6.2026). Tarkemmat kuvausajankohdat ja paikat määrittyvät lopulta säätilanteen mukaan.

”Tarkoituksemme on kuvata vedenalaisia meriajokaskasvustoja muun muassa Kolavikenin alueella ja Täktbuktenin eteläpuolella. Samoilla alueilla tehdään myös muita kenttätöitä, esimerkiksi kuvataan vedenalaisia videoita. Videoita käytetään todentamaan ilmakuvauksen tuloksia”, kertoo suunnittelija Ari-Pekka Jokinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Hangossa tehtävä kuvaus on osa Suomen vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden kartoitusta. Työ on osa laajaa meriluonnon suojelua parantavaa Biodiversea Life IP -projektia ja luontotiedon keräämisen menetelmiä kehittävää LUOTI-projektia.

Meriajokasniityt ovat tärkeä luontotyyppi

Meriajokaspohjat ovat hiekka- ja sorapohjilla sijaitsevia vedenalaisia niittyjä, joiden koko vaihtelee muutamista neliömetreistä useisiin hehtaareihin. Meriajokaspohjat ovat vuodesta 2023 asti kuuluneet luonnonsuojelulailla suojeltuihin luontotyyppeihin.

Meriajokaspohjia esiintyy Suomen rannikkovesissä noin 1–8 metrin syvyisillä hiekkapohjilla. Suomen rannikolla meriajokaspohjien esiintymistä rajoittaa murtoveden vähäinen suolaisuus, sillä laji vaatii vähintään 5 promillen suolapitoisuutta. Suomesta tunnetut meriajokasniityt sijoittuvat Rauman ja Sipoon välille. Laajimmat kohteet ovat Salpausselkien ja harjujen vedenalaisissa osissa ulkosaariston hiekka- ja moreenisärkillä.

Meriajokaspohjat ovat tärkeä luontotyyppi, sillä ne tarjoavat suojaa ja ravintoa kaloille ja monille selkärangattomille, jotka eivät selviäisi avoimessa ympäristössä. Meriajokkaan lehdillä ja niiden suojissa elää kotiloita, leväkatkoja ja -siiroja, merietanoita sekä silo- ja särmäneuloja, ja meriajokasniityillä myös pohjaeläinyhteisö on monipuolinen. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suunnittelija Ari-Pekka Jokinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 373

Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 242

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072media@syke.fi

Linkit

Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.

Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki

0295 251 000
www.syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Muovista rakennettu saaristomaisema haastaa pohtimaan ihmisen suhdetta luontoon Fiskars Biennalessa5.6.2026 07:01:00 EEST | Tiedote

Fiskars Village Art & Design Biennalen Veden taju -näyttelyssä julkistetaan 7.6.2026 taiteilija Pia Sirénin installaatio, joka tarkastelee ihmisen suhdetta muoviin, rakennettuun ympäristöön ja luontoon. Käytöstä poistetuista rakennusmuoveista toteutettu teos on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa PlastLIFE-projektia, joka edistää muovien kiertotaloutta ja kestävää käyttöä. Rakennusmuovit ovat yksi vaikeasti hyödynnettävistä muovijätevirroista, joiden uusiokäyttöä ja kiertoa pyritään lisäämään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye