Matalan Maan kiertoradan satelliiteista helpotusta GNSS-häirintään? Suomi osallistuu Celeste-hankkeeseen

Tärkeimpiä GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmiä ovat yhdysvaltalainen GPS, Kiinan BeiDou, Venäjän GLONASS sekä Euroopan Galileo. Nyt Euroopan avaruusjärjestö kehittää ja testaa Galileo Galilein tyttären mukaan nimettyä Celeste-satelliittijärjestelmää, joka kiertää maata perinteisiä GNSS-satelliitteja matalammalla kiertoradalla. 

Signaalit perille myös häiriöalttiissa ympäristössä  
 
Euroopan uuden Celeste-satelliittipaikannushankkeen satelliitit tarjoavat vahvempia ja häiriösietoisempia signaaleja matalalta Maan kiertoradalta erityisesti häiriöalttiissa tai peitteisissä ympäristöissä. 
 
- Perinteiset navigointisignaalit voivat häiriintyä tiheästi rakennetuilla kaupunkialueilla, sisätiloissa ja pohjoisilla leveysasteilla. Tutkijat näkevät matalan kiertoradan satelliittipaikannuksen keskeisenä ratkaisuna satelliittipaikannuksen haavoittuvuuksiin, koska järjestelmän häirintä on hankalampaa useampien taajuuksien takia, kertoo Sanna Kaasalainen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.  
 
Euroopan avaruusjärjestön Celeste-hankkeen kaksi ensimmäistä satelliittia laukaistiin 28.3.2026 Rocket Labin Electron-raketilla Māhian laukaisukeskuksesta Uudesta-Seelannista. Laukaisun jälkeen satelliitit ovat toimineet suunnitellusti, ja Euroopan avaruusjärjestö on vastaanottanut hankkeen ensimmäiset navigointisignaalit. 
 
Edistyksellistä teknologiaa ja uusia taajuuksia 

Celeste-hanke testaa useita uusia satelliittinavigaatioteknologioita, kuten uusia navigointisignaaleja useilla taajuusalueilla sekä tarkkaa radanmääritystä ilman maainfrastruktuurin tukea.  

Kaksi ensimmäistä satelliittia varmentavat keskeisten teknologia ratkaisuiden toimivuutta ja ottavat käyttöön hankkeessa tarvittavat L- ja S- taajuusalueet. Loput 11 Celeste-konstellaation satelliittia laajentavat kokeiluja muihin taajuuskaistoihin, kuten C-kaistaan ja UHF-alueeseen.  

-  Odotamme Celesten parantavan merkittävästi paikannuksen sietokykyä, tarkkuutta ja saatavuutta. Nämä saavutetaan muun muassa suuremmalla signaaliteholla ja monikerroksisella satelliittiarkkitehtuurilla, kun koko satelliittikokonaisuus on toiminnassa, kertoo Paikkatietokeskus FGI:n tutkimusprofessori Zahidul Bhuiyan. 
 
Ensimmäiset kaksi satelliittia on rakennettu Euroopassa ja ne luovat perustan laajemmalle Celeste-satelliittikokonaisuudelle. Mission tulokset auttavat päätöksenteossa pysyvän matalan Maan kiertoradan navigointikerroksen rakentamisesta Galileon rinnalle. 

Lisätietoja  

Navigoinnin ja paikannuksen osastonjohtaja Sanna Kaasalainen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, +358 50 369 6806, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi  

Tutkimusprofessori Zahidul Bhuiyan, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, +358 50 372 6569, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi  


Tämä artikkeli ei edusta ESA:n näkemyksiä. Vastuu sisällöstä on sen laatineella tekijällä tai organisaatiolla.