Suomi on jäljessä ilmastosopeutumisessa – Tanskasta mallia kuntien varautumiseen

Vakuutusyhtiö Ifin tekemä pohjoismainen vertailu osoittaa, että kaikissa maissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ymmärretään kunnissa laajasti, mutta valmistautumistaso vaihtelee merkittävästi. 

– Eroja on erityisesti käytettävissä olevissa resursseissa, johtamisessa ja yhteistyön tasoissa, kertoo Ifin korvausjohtaja Tia Mäki.

Ruotsissa ilmastosopeutuminen on pitkällä erityisesti kaavoituksessa, mutta kehitys on epätasaista ja kuntien välillä on suuria eroja. Norjassa puolestaan riskit ovat korkeita, mutta varautuminen etenee hitaasti, eikä merkittävää kehitystä ole viime vuosina nähty. Tanskassa on onnistuttu rakentamaan järjestelmällinen malli, jolla tuetaan kuntia.

Suomen kunnat tuntevat ilmastoriskit, mutta resurssit ovat rajallisia

Ifin teettämän kuntatutkimuksen mukaan Suomessa kunnissa on vahva ymmärrys ilmastoriskeistä, mutta käytännön työ ei kaikissa ole vielä pitkällä tai edes alkanut. Konkreettisia toimia tekevät erityisesti kunnat, jotka ovat jo kokeneet ilmastovahinkoja, kun taas monissa kunnissa työ pysyy suunnittelun tasolla.

Keskeinen haaste Suomessa on resurssipula, sillä monelta kunnalta puuttuu erillinen rahoitus sekä henkilöstö ilmastosopeutumiseen eikä suunnitelmia pystytä tämän takia viemään käytäntöön.

Riittämättömät resurssit pakottavat kunnat toimimaan jälkikäteen sään ääri-ilmiöiden sattueessa kohdalle ja tämä usein kallista. Ennakoivat toimet olisivat usein sekä tehokkaampia että edullisempia.

– Varautumisen investoinnit maksavat itsensä takaisin. Norjassa on laskettu, että yksi sijoitettu kruunu säästää kuusinkertaisesti vahinkokustannuksissa, kommentoi Mäki.

Tanska näyttää suuntaa koordinoimalla toimia

Tanska on Pohjoismaissa edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumistyössä systemaattisen yhteistyön ja vahvan kansallisen ohjauksen ansiosta.

Yksi Tanskan toimia ohjanneita käännekohtia oli miljardivahingot aiheuttanut Kööpenhaminan rankkasadetulva vuonna 2011. Siitä käynnistyi laaja uudistus, joka muutti varautumisen suuntaa koko maassa.

Nykyisin Tanskassa:

• valtio luo selkeän kehyksen ja ohjauksen kuntien työlle.
• kuntien on huomioitava ilmastoriskit kaavoituksessa ja investoinneissa.
• kuntia tuetaan yhteisillä työkaluilla, datalla ja verkostoilla.

Lisäksi lähes kaikki kunnat ovat laatineet ilmastosuunnitelmat, jotka vastaavat Pariisin sopimuksen tavoitteita, ja niiden toimeenpanoa tuetaan kansallisesti.

– Tanskassa ilmastosopeutuminen ei ole yksittäisten kuntien vastuulla, vaan siihen löytyy kansallista ohjausta, rahoitusta ja yhteistyötä. Tällainen järjestelmä Suomesta toistaiseksi puuttuu, kommentoi Mäki.

Mitä Suomi voisi oppia Tanskasta?

1. Vahvempi kansallinen ohjaus
   Tanskassa vastuut ja toimintamallit ovat selkeitä. Suomessa kuntien roolia sopeutumistoimissa ei ole kansallisesti määritelty.
2. Yhteiset työkalut ja data
   Tanskassa päätöksentekoa tukevat avoin ilmastodata ja yhtenäiset työkalut, jotka helpottavat suunnittelua ja nopeuttavat toimeenpanoa.
3. Ilmastoriskit osaksi muuta toimintaa
   Tanskassa sopeutuminen on sisäänrakennettu kaavoitukseen ja investointeihin, eikä sopeutumistoimia toteuteta irrallisina hankkeina.

Vertailu muihin Pohjoismaihin osoittaa, että oikeilla rakenteilla ja yhteistyöllä voidaan kuntien sopeutumistoimintaa vahvistaa, ja Tanska tarjoaa tästä konkreettisen esimerkin.

If on mukana SuomiAreenassa

Tervetuloa seuraamaan Sää muuttui – olemmeko varautuneet? ‑paneelikeskustelua tiistaina 23.6. klo 12.00 Paviljongin lavalla Porissa.

Keskustelussa pohditaan erityisesti kuntien roolia muutoksen etulinjassa: miten kunnat voivat varautua sään ääri-ilmiöihin ja millainen vastuu asukkailla, päättäjillä ja yrityksillä on yhteisen varautumisen vahvistamisessa?

Paneelikeskustelussa mukana ovat Ifin korvausjohtaja Tia Mäki, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala, Kuntaliiton erityisasiantuntija Pauliina Jalonen, Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretoja ja Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnanjohtaja Marju Silander. 

Lue artikkeli Pohjoismaat: Yhtenä rintamana ilmastonmuutokseen, mutta eri vauhdilla | If