Väitös: Uutta tietoa kaupunkiviheralueiden hiilensidonnasta pohjoisilla leveysasteilla

Ilmatieteen laitoksen tutkija Esko Karvinen perehtyi väitöstutkimuksessaan eloperäisen hiilenkierron erityispiirteisiin erilaisilla kaupunkiviheralueilla. Tulokset osoittivat puiden olevan voimakkaampia hiilinieluja verrattuna ruohomaiseen kasvillisuuteen kuten nurmikoihin ja niittyihin, joiden hiilensidonnan havaittiin lisäksi olevan vahvemmin riippuvaista sääolosuhteista.

Tutkimuksissa korostui myös maaperän merkitys kaupunkiympäristöjen hiilitaseessa eli siinä, sitooko alue enemmän hiiltä kuin vapauttaa vai toimiiko se hiilen päästölähteenä. Kaupungeissa erilaiset rakennetut maaperät ovat yleisiä ja ne voivat poiketa hiilipäästöiltään suuresti luonnontilaisemmista alueista. Erot maaperässä vaikuttavat hiilitaseen määrittämiseen liittyviin epävarmuuksiin.

Tulokset tukevat kestävää kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa, jossa viheralueille sitoutuva ja niistä vapautuva hiili pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon.

Kenttämittauksissa kerättyä tietoa hyödynnettiin tulevaisuuden hiilensidonnan arvioinnissa

Tutkimuksen pohjan muodostavat monipuoliset pääasiassa pääkaupunkiseudulla toteutetut mittauskampanjat. Koska kaupunki ympäristönä vaikuttaa moniin hiilenkierron keskeisiin osaprosesseihin ja saa ne siten monella tavalla poikkeamaan ei-kaupunkimaisista alueista, mittaustiedon kerääminen kaupunkiolosuhteissa on tärkeä ensimmäinen askel työssä.

Kampanjoista kertynyttä aineistoa hyödynnettiin prosessipohjaisten ekosysteemimallien toiminnan varmentamiseen ja hienosäätöön. Tämän jälkeen malleilla pystyttiin tarkastelemaan erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita sekä esimerkiksi arvioimaan kasvillisuuden hiilensidontaa tulevaisuudessa.

”Tutkimuksessa on ollut kiinnostavaa päästä näkemään koko tutkimuksen kaari kenttämittausten keräämisestä aina vuosisadan loppuun ulottuvien hiilensidontaennusteiden laatimiseen saakka”, Esko Karvinen kertoo. ”Aikanaan on tullut vietettyä monta kesäistä päivää nurmikoilla, niityillä ja puistopuiden alla kammiomittausten valmistumista seuraten. On hienoa, että data on päätynyt näin monipuoliseen käyttöön.”

Muuttoliike maaseuduilta kaupunkeihin on ollut yksi viimeisimmän vuosisadan läpileikkaavista megatrendeistä, jonka seurauksena kaupunkimaisten alueiden pinta-ala on kasvanut räjähdysmäisesti. Erilaiset viheralueet kuten puistot, kaupunkimetsät sekä nurmikot ja niityt ovat oleellinen osa kaupunkiympäristöä tuottaen monenlaisia hyötyjä kaupunkilaisille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kasvillisuus myös sitoo hiiltä ilmakehästä, mutta tähän liittyvää tutkimusta nimenomaisesti kaupunkiympäristöissä on toistaiseksi tehty verrattain vähän. Väitöstutkimuksen tulokset auttavat suuntaamaan aihepiirin tutkimusta tulevaisuudessa.

Väitöskirja tarkastetaan 16. kesäkuuta Helsingin yliopistossa

MMM Esko Karvisen metsä-, ilmakehä- ja ympäristötieteitä yhdistävä väitöskirja Biogenic carbon cycling dynamics in diverse urban green spaces (Eloperäisen hiilenkierron dynamiikat erilaisilla kaupunkiviheralueilla) tarkastetaan maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa Viikin kampuksella tiistaina 16.6.2026 kello 12 alkavassa tilaisuudessa.

Väitöstilaisuus järjestetään Metsätieteiden talossa auditoriossa 108 (B3) osoitteessa Latokartanonkaari 7, Helsinki.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Andreas Ibrom Tanskan teknillisestä korkeakoulusta (Technical University of Denmark) ja kustoksena professori Jaana Bäck.

Tutkimusta on tehty Suomen akatemian ja sen alaisuudessa toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamissa CarboCity- ja CO-CARBON-hankkeissa, Euroopan aluekehitysrahaston yhteistyössä Uudenmaan ja Hämeen liittojen kanssa rahoittamissa Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 Uusimaa - ja Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 Kanta-Häme -hankkeissa sekä ACCC-lippulaivaohjelman tuella.