Rahastopääoma kasvoi toukokuussa 219 miljardiin euroon huolimatta Lähi-idän tilanteen ja teknologiasektorin ristiaallokosta
9.6.2026 07:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 219 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin toukokuussa kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoihin sijoitettiin uusia varoja yhteensä 154 miljoonaa euroa, yhdistelmärahastoihin 106 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 352 miljoonaa, lyhyen koron rahastoihin 592 miljoonaa euroa ja vaihtoehtoisiin rahastoihin yhteensä 16 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2026 |
|
Osakerahastot |
154 |
-248 |
96 397 |
|
Yhdistelmärahastot |
106 |
746 |
45 570 |
|
Pitkän koron rahastot |
352 |
1 770 |
44 733 |
|
Lyhyen koron rahastot |
592 |
927 |
22 252 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
16 |
-17 |
9 553 |
|
YHTEENSÄ |
1 221 |
3 178 |
218 504 |
Toukokuussa globaalit pääosakeindeksit nousivat teknologiasektori edellä. Kurssinousu oli laaja‑alaista sekä Yhdysvalloissa, Euroopassa, Taiwanissa että Etelä-Koreassa. Tekoälyyn investoineiden yhtiöiden tuloskasvunäkymät pysyivät hyvinä, ja sijoittajien luottamus tekoälyn hyödyntämisen maailmanlaajuiseen kasvuun säilyi korkeana. Osakerahastojen alaluokissa 12 kuukauden keskimääräiset tuotot olivat poikkeuksellisen hyviä, jopa 36–37 prosenttia.
Samaan aikaan Lähi-idän tilanne Hormuzinsalmen ympärillä pysyi epävakaana. Osa alueen öljytoimituksista kyettiin siirtämään putkikuljetuksiin, mikä mahdollisti salmen ohittamisen. Tästä huolimatta strategisia energiavarastoja kulutettiin, ja yksittäisissä maissa energiankulutusta jouduttiin jo sopeuttamaan. Kaiken kaikkiaan epävarmuus markkinoilla jatkui, mikä heijastui muun muassa inflaatio-odotuksiin
Korkosijoittajalle toukokuu tarjosi kohtuullisia tuottoja. Kuukauden alussa pitkät korot nousivat mutta kääntyivät loppukuuta kohti laskuun. Vaikka keskuspankkien ohjauskorot pysyivät Yhdysvalloissa ja Euroopassa ennallaan, keskuspankkien viestinnässä korostui aiempaa suurempi huoli inflaatioriskien voimistumisesta. Yrityslainojen riskilisät pysyivät kapeina suhteessa aiempien vuosien tasoihin, mikä korosti yleisen korkotason muutosten merkitystä tuottojen muodostumisessa.
Finanssiala ry:n (FA) johtavan asiantuntijan Mariia Somerlan mukaan toukokuu oli rahastosijoittajalle tuottoisa kuukausi: myönteinen markkinakehitys näkyi laaja-alaisesti rahastojen nettomerkinnöissä.
”Tekoälyyn investoineiden yhtiöiden kasvunäkymät pysyivät hyvinä, lisäksi Euroopassa korostuivat strategiset toimialat kuten puolustusteollisuus. Lähi-idän jännitteet kuitenkin ylläpitävät epävarmuutta tulevasta. Energian ohella huolia liittyy muun muassa Hormuzinsalmen kautta kuljetettavaan heliumiin ja sen riittävyyteen, koska helium on keskeinen raaka-aine tekoälyn infrastruktuuriin liittyville yhtiöille. Sijoittajat ovatkin näiden eri suuntiin vievien voimien ristiaallokossa”, Somerla analysoi.
Hyviä lukuja sekä Euroopasta että globaalisti
Nordea Fundsin toimitusjohtaja Josefin Degerholm pitää toukokuuta myönteisenä kuukautena ja kertoo nettomyynnin olleen vahvaa.
”Hyviä myyntilukuja saatiin laajasti niin lyhyen koron rahastoista, euroalueen valtionlainoihin sijoittavista rahastoista kuin globaaleista osakerahastoista. Kaikkien muiden omaisuuslajien paitsi osakerahastojen nettomerkinnät olivat plussalla.”
Degerholmin mukaan teknologiaosakkeet tarjosivat toukokuussa parhaita tuottoja tekoälyteeman voimin. Myös kehittyvät osakemarkkinat jatkoivat vahvaa virettään.
”Kurssinousun taustalla ei ole pelkästään sijoittajien riskinottohalukkuus, vaan yritysten tulokset ovat olleet vahvoja. Kesäkuun puolella on havaittu voimakasta heiluntaa, mutta kuten aina ennenkin, viestimme rahastosijoittajille on pitäytyä sitkeästi omissa suunnitelmissa markkinakurssien kohinasta riippumatta.”
Osakerahastoissa uusia pääomia sijoitettiin toukokuussa pääasiassa globaalisti, Pohjois-Amerikkaan, Suomeen ja Tyynenmeren alueelle sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 420 miljoonaa euroa. Pääomia lunastettiin Euroopasta, kehittyviltä markkinoilta ja toimialoille sijoittavista rahastoista, yhteensä 267 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Tyynenmeren alueelle sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,97). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2026 |
Tuotto |
|
Suomi |
153 |
57 |
7 739 |
23 % |
|
Pohjoismaat |
0 |
400 |
11 893 |
13 % |
|
Eurooppa |
-139 |
296 |
9 168 |
13 % |
|
Pohjois-Amerikka |
193 |
201 |
13 706 |
20 % |
|
Japani |
0 |
24 |
510 |
26 % |
|
Tyynenmeren alue |
18 |
116 |
1 531 |
36 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-108 |
290 |
7 275 |
37 % |
|
Maailma |
56 |
-1 581 |
43 129 |
20 % |
|
Toimialarahastot |
-20 |
-51 |
1 446 |
37 % |
|
YHTEENSÄ |
154 |
-248 |
96 397 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin kaikkiin alaluokkiin, globaalisti valtioriskiin sijoittavia rahastoja lukuun ottamatta, yhteensä 352 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot 7,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Myös Sharpen mittarilla mitattuna sama rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,40).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät toukokuu 2026 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.05.2026 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
159 |
960 |
11 314 |
1,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
34 |
438 |
16 260 |
2,6 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
54 |
322 |
5 925 |
3,4 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
-1 |
376 |
1,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
56 |
64 |
7 201 |
2,7 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
31 |
-216 |
1 048 |
3,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
18 |
202 |
2 609 |
7,9 % |
|
YHTEENSÄ |
352 |
1 770 |
44 733 |
|
Lue lisää
Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 872 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 45 173 9229mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatuottaja
Puh:+358 50 537 9784johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kansa tukee lasten sijoitustiliä, päättäjät värssyn verran perässä8.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaistuki vastasyntyneiden sijoitustilille on selvästi vahvempi kuin poliittisten päättäjien: 61 prosenttia suomalaisista kannattaa vastasyntyneen sijoitustiliä, mutta päättäjistä vain 42 prosenttia kannattaa Lapsen Säästöstarttia, joka on yksi malli vastasyntyneiden sijoitustilin toteuttamiseen. Lapsen Säästöstartti on Finanssiala ry:n (FA) malli, jossa valtion esimerkiksi 300 euron alkupääoma ja mahdolliset lisäsijoitukset sijoitettaisiin olemassa olevien palveluntarjoajien kautta eri sijoitustuotteisiin. Tavoitteena on edistää varallisuuden kerryttämistä ja tuoda sijoittaminen kaikkien ulottuville. Valtiovarainministeriö on nimittänyt selvityshenkilön selvittämään mahdollisia toteuttamismalleja vastasyntyneiden sijoitustilille. FA:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi odottaa jännityksellä näillä näkymin loppukesästä tulevaa selvitystä. Hänen mukaansa sijoitustili sopisi hyvin tulevan hallituksen ohjelmaan ja demokratisoisi sijoittamista ja vastaisi kansalaiskannatukseen. FA:n Aula R
Puheet eläkeyhtiöiden määrästä otettava vakavasti – päättäjien kannasta uusia tuloksia3.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Päättäjistä 57 prosenttia pitää eläkejärjestelmän hajautettua toimeenpanoa tärkeänä. Käytännössä kysymys on siitä, montako eläkeyhtiötä tai -laitosta eläkkeitä hoitaa. Neljässä vuodessa hajautetun järjestelmän tuki on laskenut. Vuonna 2022 hajautettua järjestelmää piti erittäin tai jokseenkin tärkeänä 76 prosenttia päättäjistä. Näkemys on otettava vakavasti. Usean yhtiön toimeenpano on suomalaisen eläkejärjestelmän vahvuus, ei heikkous.
Pankkien palvelukatkoilla parannetaan turvallisuutta ja palveluja – korvausten vaatiminen on yliampuvaa30.5.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Kuluttajaliitto vaati torstaina keskustelua pankkien vahingonkorvausvastuusta palvelujen käyttökatkotilanteissa. Taustalla on POP Pankin ilmoittama tämän viikonlopun mittainen käyttökatko, josta pankki on ilmoittanut jo toukokuun ensimmäisinä päivinä.
Päättäjiltä vahva tuki FA:n hallitusohjelmatavoitteille: finanssivalvojien tuettava myös kasvua ja soteen tarvitaan julkinen palvelulupaus26.5.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) hallitusohjelmatavoitteet saavat laajaa kannatusta päättäjien ja sidosryhmien keskuudessa, paljastaa Aula Researchin päättäjäkysely. 84 prosenttia vastaajista tukee sitä, että Finanssivalvonnan tehtäviin lisätään talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. 83 prosenttia katsoo, että soten julkinen palvelulupaus pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tuki palvelulupaukselle on kasvanut päättäjien keskuudessa selvästi vuodesta 2015. Kysely paljastaa myös poliittisia jakolinjoja erityisesti verotuksessa, kansankapitalismissa ja YEL:n pakollisuudessa. FA:n Aula Researchilla teettämässä kyselyssä eduskuntapuolueiden keskeiset vaikuttajat ja asiantuntijasidosryhmät arvioivat FA:n tavoitteita. Vastaajin kuuluu laaja joukko poliittisia päättäjiä – kansanedustajista puoluejohtoon ja erityisavustajiin. Asiantuntijasidosryhmässä on johtavia virkamiehiä FA:lle keskeisistä ministeriöistä ja virastoista sekä muita FA:n keskeisiä sidosryhmiä. Yhteensä kyselyyn kertyi 187 vastaust
Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet: Finanssivalvojien kilpailukykymandaatista sähköpotkulautojen kypäräpakkoon26.5.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa vaalikaudelle 2027–2031. Tavoitepaketin otsikkona on Suomi – parempi kuin Ruotsi. Isompi kuin eilen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme