Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste Q2/2026: Kasvukäännettä ei ole peruttu, mutta Iranin sota loiventaa Suomen talouden nousua

Vienti ja investoinnit ovat jo jonkin aikaa vääntäneet Suomen taloutta nousuun. Ilahduttavasti nyt myös yksityinen kulutus on selvästi piristynyt. Jopa rakentaminen on pääsemässä kasvun syrjään kiinni datakeskusten ja infrahankkeiden avittamana, vaikka asuntotuotanto edelleen supistuu.

– Kasvun laaja-alaisuus valaa uskoa kestävään suhdannekäänteeseen. Rivakkaa elpymistä odottavat talousoptimistit joutuvat silti pitämään vielä purtensa satamassa. Geopolitiikan myllerrysten vuoksi näkymä on edelleen hyvin riskialtis, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo.

Lähi-idän kriisillä on potentiaalia tarjoilla kaikkea sitä, mitä Suomen elpyminen vähiten kaipaisi: vientimarkkinoiden hiipumista, ostovoiman kasvun heikkenemistä sekä rahapolitiikan kiristymistä.

– Toisaalta Suomella on tukenaan myös monia resilienssitekijöitä, jotka auttavat selviämään turbulenssin läpi. Suomen energiaomavaraisuus on korkea, mittavia investointihankkeita on runsaasti vireillä ja yrityssektorin suhdanneodotukset ovat säilyneet varsin valoisina, Vesala kommentoi.

Nyt julkaistu suhdanne-ennuste on Kuntarahoituksen ensimmäinen, jossa Hormuzinsalmen sulun bkt-vaikutuksia voitu arvioida. Kuntarahoitus laskee ennusteensa kuluvan vuoden bkt-kasvusta 1,5 prosentista 1,1 prosenttiin. Vuoden 2027 kasvuvauhdiksi arvioidaan 1,3 prosenttia.

Odotettua hitaamman kasvun vuoksi myös työllisyyden paraneminen lykkääntyy. Kuntarahoitus ennakoi työttömyysasteen olevan vuonna 2027 yhä 9,6 prosenttia. Inflaatio kiihtyy tänä ja ensi vuonna yli kahteen prosenttiin. 

– Ennusteen epävarmuutta lisää se, että Lähi-idän kriisistä koituvat haitat kumuloituvat epälineaarisesti. Pahimmat häiriöt tulevat näkyviin vasta viiveellä, jos kriisi edelleen pitkittyy, Vesala toteaa.

Vuonna 2028 talouden elpymistä jarruttavat tekijät vaimenevat ja Kuntarahoitus ennustaa bkt-kasvun kiihtyvän 2,0 prosenttiin, työttömyyden alenevan 8,7 prosenttiin ja inflaation painuvan alle kahden prosentin.

Kuntatalousennuste: Kuntataloudessa kirkastuvia näkymiä, mutta velkaantumispaine pysyy

Kuntatalouden näkymä on ennustejaksolla edelleen kaksijakoinen. Vuosina 2026–2027 kuntatalous on kireimmillään, mutta jakson loppupuolella talouden tasapainottamistoimet alkavat vaikuttaa tehokkaammin.  Tilanne helpottuu myös sen myötä, että vuonna 2028 osa sote-uudistukseen liittyvistä määräaikaisista valtionosuusvähennyksistä poistuu.

Parannusta kuntien taloustilanteessa selittää ennen kaikkea se, että ennustejakson loppuvuosina menokehitys on Kuntarahoituksen aiemmin ennakoimaa maltillisempi ja investointitaso jonkin verran matalampi. Menokuri vahvistaa vuosikatetta, vaikka verotulojen kehitys ei kaikilta osin vastaakaan aiempia odotuksia.

 Kuntarahoitus odottaa kuntien bruttoinvestointien jatkavan hieman aiempia arvioita maltillisemmassa kasvussa.

– Samalla on kuitenkin tärkeää huomata, että osa lähivuosien merkittävistä investoinneista, kuten joukkoliikenteen suurhankkeista, toteutetaan kuntakonsernien kautta. Tämä hillitsee peruskuntien investointilukuja, vaikka koko kuntasektorin investointitarve säilyy korkeana, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kokonaisuutena Kuntarahoituksen tuore ennuste kertoo kuntatalouden suunnan olevan vähän aiempaa arviota vakaampi, mutta ei vielä vahva. Vuosien 2026–2027 vaikeimmat haasteet eivät ole poistuneet: tulorahoitus jää niukaksi, investointipaine pysyy korkeana ja rahoitusjäämä säilyy negatiivisena. Ennustejakson loppupuolella sopeuttaminen näkyy aiempaa selvemmin, mutta kuntatalous tasapainottuu edelleen hitaasti eikä velkaantuminen pysähdy.

– Lähivuodet ovat kunnille ennen kaikkea priorisoinnin, kustannuskurin ja investointikyvyn realistisen arvioinnin aikaa, arvioi Kuntarahoituksen senior analyytikko Mika Korhonen.