Tekoälyn käyttö nostaa selvästi palkkaa

Tekoälyn hyödyntäminen työssä kytkeytyy selvästi korkeampaan palkkatasoon. Palkkahyödyt kasvavat tekoälyn käytön lisääntyessä, mutta tasoittuvat runsaassa käytössä.

Uusi tutkimus Tekniikan akateemiset TEKin työmarkkinatutkimuksen aineistolla osoittaa, että tekoälyn käyttö työssä liittyy selvästi korkeampaan palkkatasoon tekniikan akateemisten keskuudessa yksityissektorilla. Tutkimuksen mukaan palkkataso paranee jatkuvasti tekoälyn käytön kasvaessa ainakin viiteen viikkotuntiin, mutta ei juuri enää, kun tekoälyn parissa vietetty työaika ylittää kymmenen tuntia.

Ero säilyy myös sen jälkeen, kun huomioidaan laaja joukko taustatekijöitä, kuten koulutus, työkokemus, tehtävän vaativuus ja työnantajan ominaisuudet.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 6 000 yksityissektorilla työskentelevän TEKin jäsenen palkkoja ja tekoälyn käyttöä.

”Palkkapreemio kasvaa selvästi jo vähäisellä tekoälyn käytöllä. Myös ne, jotka hyödyntävät tekoälyä vain vähän, ansaitsevat keskimäärin enemmän kuin ne, jotka eivät käytä tekoälyä lainkaan”, kertoo TEKin tutkimuspäällikkö Susanna Bairoh.

”Aktiivisimmat tekoälyn käyttäjät ansaitsevat jopa noin kahdeksan prosenttia enemmän kuin vähiten tekoälyä hyödyntävät työntekijät”, Bairoh kertoo.

Palkkapreemio kasvaa tekoälyn käytön lisääntyessä, mutta kasvu tasaantuu selvästi, kun viikoittainen käyttö ylittää kynnyksen, joka sijaitsee jossain viiden ja kymmenen viikkotunnin välissä. Tekoälyn käytön lisäämisestä saatu palkkahyöty ei siis kasva rajatta.

Suorituskyky ja palkka nousevat

Tulokset viittaavat siihen, että tekoäly pääosin täydentää – ei korvaa – tekniikan akateemisten omaa osaamista. Tekoäly näyttää toimivan ennen kaikkea osaamista täydentävänä työkaluna, mikä näkyy tuottavuuden ja palkkatason nousuna.

Analyysi osoittaa, että yksityisellä sektorilla työskentelevien TEKin jäsenten palkan ja tekoälyn käytön välillä on selkeä, tilastollisesti merkitsevä yhteys.

Taustalla on ainakin kaksi selittävää tekijää. Tekoälyn käyttö saattaa liittyä henkilön yleiseen oppimiskykyyn ja avoimeen suhtautumiseen uuteen. Oppimiskykyiset ja kokeiluhaluiset henkilöt yleensä suoriutuvat työssään muita paremmin ja saavat korkeamman palkan. Toisaalta kyvykkäät ihmiset eivät todennäköisesti käyttäisi työssään tekoälyä, ellei se parantaisi heidän työsuorituksiaan. Tulokset viittaavat siihen, että tekoäly tukee käyttäjien suorituskykyä, mutta ei korvaa heidän ammattitaitoaan, jolloin heidän palkkansa paranevat.

Koska 80 prosenttia tekniikan akateemisista käyttää tekoälyä alle kolme tuntia viikossa ja 20 prosenttia ei käytä tekoälyä ollenkaan, tekoälyn käytön tuottavuuspotentiaali on TEKin jäsenistön työssä vielä pitkälti hyödyntämättä.

Tekoäly laajentaa palkkakuilua entisestään

Naiset ansaitsevat tekniikan alalla keskimäärin vähemmän kuin miehet. TEKin tutkimukset osoittavat, että miesten ja naisten palkkaero on sitkeästi pysynyt ennallaan. Tekniikan yliopistokoulutetuilla ero on noin kymmenen prosenttia. Selittämätön palkkaero on noin viisi prosenttia. Selittämätön palkkaero tarkoittaa, että samoista korkeakouluista samoilla tutkinnoilla valmistuneet miehet ja naiset, jotka työskentelevät yhtä vaativissa tehtävissä esimerkiksi yksityisellä sektorilla, eivät saa samaa palkkaa.

Tekoälyn käyttö ja niin sanottuun tekoälyeliittiin – eli tekoälyä paljon käyttäviin ja sen kehitykseen ratkaisevasti vaikuttaviin – kuuluminen näyttää leventävän palkkakuilua tekniikan yliopistokoulutettujen miesten ja naisten välillä. Vaikka tekoälyn palkkaan vaikuttamisen mekanismi on miehillä ja naisilla samanlainen, tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa suotuisammin miesten kuin naisten palkkoihin. 

Syynä on se, että tekoälyn käyttöönottoon työpaikoilla osallistuvat pääasiassa johtotehtävissä toimivat ja kokeneemmat IT-asiantuntijat. Naisten osuus näissä tehtävissä on pienempi kuin miesten. Tekoälyeliittiin kuuluvista miehiä on peräti 79 prosenttia.

Tietoja tutkimuksesta:

Tutkimuksen aineistona oli TEKin työmarkkinatutkimuksen aineisto vuodelta 2025. Palkkojen tarkastelussa aineistoksi valikoitiin yksityisellä sektorilla palkansaaja-asemassa ja kokoaikatyössä olevat TEKin jäsenet (n=6438). Aineiston analyysin toteutti TEKin kanssa yhteistyössä Eugen Koev (VTT), joka toimii johdon neuvonantajana ja ekonomistina Akava ry:ssä.