Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kunnat ovat tehostaneet kaavoitusta ja rakennuslupien käsittelyä – lainsäädännön lisääntyvät velvoitteet herättävät huolta

10.6.2026 14:33:32 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry tiedotti 29.5.2026 uudesta seurantamallistaan, joka avaa asemakaavoituksen ja rakentamislupien kestoja kymmenessä kaupungissa. Rakli kutsui Kuntaliiton mukaan yhteiskehittämään tätä mallia vuonna 2025, yhdessä kaupunkien kanssa.

Selvityksestä käy ilmi, että kunnat ovat kehittäneet toimintaansa kaavoituksessa ja rakennusluvissa hyvin, vaikka lainsäädäntö on lisännyt sisältö- ja prosessivaatimuksia. 

– Rakentamislupien käsittely on ollut hyvin sujuvaa: keskimäärin valmista on tullut alle kahdessa kuukaudessa. Siten uuden rakentamislain kolmen tai kuuden kuukauden käsittelymääräaika on ollut jopa tarpeeton. Käsittelymääräaika on kuitenkin lisännyt merkittävästi hallinnollista taakkaa. On todennäköistä, että käsittelyajat tulevat siksi pitenemään, sanoo kehittämispäällikkö Paula Mäenpää

– Asemakaavojen keskimääräinen läpimenoaika on reilut puolitoista vuotta. Kesto vaihtelee kuitenkin paljon niin kuntien välillä kuin kunnan sisälläkin. Vaihtelu johtuu ennen kaikkea suunnittelutehtävän vaativuudesta, mutta kestoon vaikuttaa myös kunnan tapa käsitellä kaavoja eri toimielimissä, korostaa kehittämispäällikkö Anne Jarva.  

Tärkeintä ei kuitenkaan ole se, että kunnat aina vain nopeuttaisivat prosessejaan.  

Kaavoituksessa aikaa kuluu varsinaisen suunnittelun lisäksi uudistuvan lainsäädännön myötä lisääntyviin erilaisiin selvityksiin ja vuorovaikukseen osallisten kanssa. Myös maaomistajien ja hanketoimijoiden kanssa käytävät sopimusneuvottelut vievät aikaa. 

– Onnistunut vuorovaikutus vähentää sekä kaavaprosessin aikaisia muistutuksia että hyväksymispäätökseen kohdistuvia valituksia. Valmistelulle kannattaa antaa oma aikansa, sanoo yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Pirjo Sirén

Lainsäädäntö on lisännyt ja on edelleen lisäämässä kaavoitukseen kohdistuvia1 vaatimuksia, mikä rajoittaa kuntien mahdollisuuksia nopeuttaa kaavoitusta. Päätöksentekoa delegoimalla kunta pystyy jossain määrin lyhentämään hallinnolliseen käsittelyyn kuluvaa aikaa. 

Seurantamallin tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia tai kattavia 

Seurantamalli antaa vain karkean kuvan kaavojen ja lupien läpimenoajoista. 

Rakennuslupiin liittyvät kaupunkien kirjaustavat, ohjelmistot ja tietotekniset järjestelmät ovat erilaisia, eikä esimerkiksi ennakkoneuvontaan ja ohjaukseen kuluvaa aikaa ole laskettu mukaan. Rakentamislupien käsittelyajoissa näkyy käytännössä vain hallinnollisen työn osuus. 

Malli ei tunnista myöskään sitä aikaa, joka kuluu kaavoja koskevaan taustatyöhön ja neuvotteluihin ennen kuin kaavan vireille tulosta tiedotetaan.    

Mallia on hyvä kehittää yhteistyössä kattavammaksi ja vertailukelpoisemmaksi, jotta se tekee vaikuttavista tekijöistä läpinäkyvämpiä ja osoittaa, missä erityisesti on kehitettävää.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Pirjo Sirén, 050 415 6018, pirjo.siren@kuntaliitto.fi

Kehittämispäällikkö Anne Jarva, 050 573 6810, anne.jarva@kuntaliitto.fi

Kehittämispäällikkö Paula Mäenpää, 050 472 2053, paula.maenpaa@kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye