Päihde- ja riippuvuusilmiöt muuttuvat nopeasti – uusi ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma vastaa muuttuneeseen tilanteeseen

Päihteiden, tupakka- ja nikotiinituotteiden sekä rahapelaamisen ilmiöt ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti. Nikotiinipussit ovat esimerkiksi nousseet lyhyessä ajassa käytetyimmäksi nikotiinituotteeksi monissa väestöryhmissä, alkoholin saatavuus on lisääntynyt ja verkkorahapelaaminen on yleistynyt. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma vuosille 2026–2035 tarjoaa ratkaisuja, joilla tarttua näistä ilmiöistä nouseviin ongelmiin. 

"Päihteiden, nikotiinituotteiden ja rahapelien saatavuus ja näkyvyys ovat lisääntyneet, samoin kuin niiden riskejä lisäävät tekijät, kuten työttömyys ja toimeentulovaikeudet sekä velkaantuminen. Tarvitsemme sekä korjausliikkeitä kansalliseen politiikkaan että suunnitelmallista ja vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä, joka kohdistuu myös haavoittuvimpiin ryhmiin", sanoo THL:n pääjohtaja Mika Salminen. 

Valtionhallinnon, hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen asiantuntijoiden yhteistyössä laatima ohjelma sisältää yhteensä 45 konkreettista toimenpidettä ehkäisevään päihdetyöhön. 

Tarjolla suuntaviivat ja käytännön työkalu kunnille ja hyvinvointialueille 

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma kokoaa kansalliset tavoitteet päihde-, tupakka-, nikotiini- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn seuraavalle kymmenelle vuodelle. Tavoitteena on muun muassa, että vuoteen 2030 mennessä alle viisi prosenttia aikuisväestöstä käyttää päivittäin tupakka- tai nikotiinituotteita ja rahapelejä riskitasolla pelaavien osuus on korkeintaan seitsemän prosenttia.  

Työtä ohjaa kolme pääperiaatetta:  

1) Tutkittu tieto ja laadukkaat rakenteet ehkäisevän päihdetyön johtamisen ja työn perustana,  

2) Arkiympäristöt muutoksentekijöinä sekä  

3) Monipuolisen varhaisen tunnistamisen ja tarvelähtöisen tuen tehostaminen. 

”Uudessa ohjelmassa työtä suunnataan aiempaa vahvemmin eri väestöryhmiin, jotta ehkäisevät toimet tavoittavat kaikki paremmin. Lisäksi tartutaan uusiin haasteisiin, kuten päihteiden käytön lieveilmiöiden vähentämiseen, yöelämän ja asuinalueiden turvallisuuden parantamiseen ja teollisuuden vaikuttamispyrkimysten näkyväksi tekemiseen”, kertoo THL:n tiimipäällikkö Jaana Markkula. 

Nuorten suojaaminen vaatii uusia toimia 

Ohjelma kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten suojaamiseen. Tavoitteena on, että alaikäiset eivät käytä päihteitä eivätkä pelaa rahapelejä. Huolta herättää esimerkiksi se, että 15–16-vuotiaista pojista joka neljäs on joskus pelannut rahapelejä, sähkösavukkeiden käyttö on yleistynyt jo alakouluikäisillä ja alle 25-vuotiaiden osuus huumemyrkytyskuolemissa on Suomessa Euroopan korkeimpia. Digitaaliset ympäristöt altistavat lapsia ja nuoria yhä kohdennetummalle alkoholi-, nikotiini- ja rahapelimainonnalle. Lisäksi päihteiden ja rahapelien saatavuus sosiaalisen median kanavien ja verkkorahapelitarjonnan kautta on lisääntynyt merkittävästi. 

Toimintaohjelmassa esitetään selvitettäväksi muun muassa tupakka- ja nikotiinituotteiden ja rahapelien ikärajan nostamista 20 vuoteen, tupakka- ja nikotiinituotteiden myynnin kieltäminen tietyn vuoden jälkeen syntyneiltä sekä käytännön toimia nuorten mediakriittisyyden lisäämiseksi ja vanhemmuuden vahvistamiseksi. Keskeistä on myös arkiympäristöjen – koulujen, harrastusten ja nuorisotyön – roolin vahvistaminen suojaavien tekijöiden rakentamisessa.  

”Ohjelma huomioi ensimmäistä kertaa myös digipelaamisen sekä digipelien rahapelaamista muistuttavat toiminnot, jotka vaativat erityistä huomiota esimerkiksi lasten ja nuorten kasvuympäristöissä. Rahapeli-ilmiön laajeneminen yhdistettynä tuleviin rahapelijärjestelmän muutoksiin tulee haastamaan ehkäisevää työtä”, toteaa kehittämispäällikkö Nina Karlsson THL:stä. 

Stigman purkaminen osaksi kansallista työtä 

Päihde- ja riippuvuusongelmiin liittyvä stigma hidastaa avun hakemista ja heikentää yhdenvertaisuutta. Uudessa ohjelmassa stigman aktiivinen purkaminen on nostettu ensimmäistä kertaa näin selvästi toimintaa läpileikkaavaksi linjaukseksi.  

“Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa ammattilaisten kohtaamisosaamisen vahvistamista ja viestinnän kehittämistä myötätuntoisemmaksi ja yhdenvertaisuutta edistäväksi”, sanoo THL:n kehittämispäällikkö Teija Strand. 

Tutustu julkaisuun: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma vuosille 2026‒2035. Yhteisvoimin alkoholi-, huume-, tupakka- ja nikotiini- sekä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi  

Lisätietoja:  

Jaana Markkula  
tiimipäällikkö, THL  
puh. 029 524 8802 
etunimi.sukunimi@thl.fi  

Teija Strand 
kehittämispäällikkö, THL  
puh. 029 524 7061 
etunimi.sukunimi@thl.fi 

Nina Karlsson 
kehittämispäällikkö, THL 
puh. 029 524 8027 
etunimi.sukunimi@thl.fi