Uusi selvitys: Sairauspoissaolot maksavat Suomelle miljardeja
11.6.2026 11:32:48 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Sairauspoissaolot aiheuttavat Suomelle noin 5 miljardin euron vuosittaiset kustannukset menetettynä työpanoksena. Poissaoloja kertyy vuosittain noin 25 miljoonaa työpäivää. Yhden poissaolopäivän hinta on työnantajalle keskimäärin 257 – 420 euroa. Esimerkiksi rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi myös työpanos- ja verovaikutukset, ei vain terveydenhuollon kustannuksia. Raportin mukaan pelkästään leikkausjonojen vuoksi Suomessa menetetään vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena.
Selvityksen ovat tehneet Telan johtaja Antti Tanskanen, taloustieteen professori Antti Ripatti ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara. He painottavat, että sairauspoissaolojen ehkäisevät toimet ja hoitoon pääsyn sujuvoittaminen parantavat työntekijän hyvinvointia ja vähentävät työnantajan kustannuksia sekä parhaimmillaan vahvistavat julkista taloutta. Tutkimus julkaistiin ensimmäiseksi lääketieteellisessä aikakauskirja Duodecimissa.
Sairauspoissaolojen määrä väheni Suomessa pitkään vuodesta 2009 aina pandemiaan asti, mutta COVID-19 nosti poissaoloja tilapäisesti. Uusimman arvion mukaan vuonna 2023 Suomessa kirjattiin noin 25 miljoonaa sairauspoissaolopäivää – määrä vastaa noin 110 tuhatta henkilötyövuotta. Vuonna 2022 pandemia lisäsi poissaoloja noin 22 prosenttia, mikä näkyi usean sadan miljoonan, ehkä jopa miljardin euron työpanosmenetyksenä. Summat vaihtelevat mittaustavan mukaan.
Yhden sairauspoissaolopäivän hinnaksi arvioidaan siis keskimäärin 257 – 420 euroa menetettynä työpanoksena. Kyse ei ole vain työnantajan kustannuksista: poissaolot heikentävät tuottavuutta ja kaventavat veropohjaa, mikä heijastuu myös julkiseen talouteen.
Odotusaika hoitojonoissa näkyy taloudessa: menetys tuhansia henkilötyövuosia
Tutkimus nostaa esiin myös hoitoon pääsyn viiveen hinnan. Esimerkiksi leikkausta odottavien työkyvyttömyys aiheuttaa menetettyä työpanosta, jota voitaisiin ehkäistä nopeuttamalla hoitoon pääsyä ja kuntoutusta. Arvion mukaan leikkausjonojen vuoksi menetetään Suomessa vuosittain noin 3300 henkilötyövuotta ja noin 257 miljoonaa euroa työpanoksena. Samalla julkinen talous menettää tuloja noin 90 miljoonaa euroa vuodessa.
Poissaolojen vaikutus ei jää yksittäisiin työpaikkoihin. Kun työpanos vähenee, tuotanto supistuu ja talous reagoi viiveellä: yritykset paikkaavat vajetta rekrytoinneilla ja ylitöillä, mikä voi nostaa työvoimakustannuksia ja kiihdyttää inflaatiota. Samalla verotulot pienenevät ja julkisen talouden paine kasvaa. Sairauksien ehkäisyä ja hoitoa koskevat päätökset pitäisi arvioida laajasti – ei vain terveydenhuollon budjetin, vaan myös tuottavuuden ja kansantalouden näkökulmasta.
Mitä raportista pitäisi seurata?
- Kustannukset kokonaisuutena: rokotusohjelmissa ja ehkäisevissä toimissa tulisi huomioida terveyshyötyjen lisäksi kattavasti vaikutukset julkiseen talouteen, esimerkiksi veroihin, ei vain terveydenhuollon kustannuksia.
- Hoitojonoja pienennettävä tavoitteellisesti: erityisesti työkykyä palauttavia leikkauksia odottavien viiveet näkyvät suoraan menetettynä työpanoksena ja julkisen talouden menetyksinä.
- Kohdenna ehkäisy sinne, missä vaikutus on suurin: sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi rokottamisella ja työterveyshuollon toimilla – ja vähentää vuosittaista työpanoksen menestystä satojen miljoonien eurojen arvosta.
Faktat:
- 25 miljoonaa sairauspoissaolopäivää Suomessa vuonna 2023 (noin 110000 henkilötyövuotta).
- 257–420 euroa yhden sairauspoissaolopäivän työpanosmenetyksestä.
- 4,8 mrd euroa (2023) ja 5,6 mrd euroa (2022): arvio kaikkien sairauspoissaolojen kokonaismenetyksestä menetettynä työpanoksena.
- Pandemia lisäsi poissaoloja vuonna 2022 noin 22 % ja aiheutti 200–1000 milj. € menetyksen – arvio vaihtelee laskentatavan mukaan.
- Leikkausjonot: noin 3300 henkilötyövuotta ja 257 milj. € työpanosta menetetään vuosittain; julkinen talous menettää noin 90 milj. €.
Lisätietoja:
Antti Tanskanen, FT, johtaja
Työeläkevakuuttajat TELA ry
Antti Ripatti, taloustieteen professori
Helsingin yliopisto
Auli Rytivaara, LL, työterveyshuollon erikoislääkäri,
asiantuntijalääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Yritysten suhdannenousu voimistuu29.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen yrityssektorin talousluottamus vahvistui kesäkuussa. Paranemista tapahtui etenkin palveluissa ja vähittäiskaupassa sekä matalalla tasolla olevassa rakentamisessa. Teollisuuden luottamus pysyi edelliskuun lukemissa.
EK:n yrityskysely: Joka toinen työnantaja tähtää nyt yli 10 prosentin kasvuun; vientiyritysten määrä noussut tuhannella15.6.2026 07:30:00 EEST | Tiedote
Viidennes Suomen pk-sektorin työnantajista on onnistunut kasvattamaan yritystoimintaansa yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana. Lähes puolet asettaa tulevalle liikevaihdolle yli 10 prosentin kasvutavoitteita. Suomi on myös saanut vuoden aikana noin tuhat uutta vientiyritystä, mikä tarkoittaa positiivista haastetta vientipalveluiden tarjoajille. Lisäksi jopa 6.000 uutta yritystä harkitsee kansainvälistymistä. EK:n kasvuyrityskatsauksen kyselyyn vastasi lähes 1000 työnantajayritystä, jotka edustavat valtaosin pk-sektoria: Tulosten mukaan 19 prosenttia työnantajayrityksistä on kyennyt kasvattamaan liikevaihtoaan yli 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana (17 prosenttia vuosi sitten). 48 prosenttia tavoittelee jatkossa vähintään 10 prosentin vuotuista kasvua (43 prosenttia vuosi sitten). 16 prosenttia Suomen työnantajayrityksistä täyttää kasvuyrityksen molemmat kriteerit: ne ovat onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa vähintään 10 prosenttia edellisen 12 kuukauden aikana ja a
EK:n yrittäjien vaalitavoitteet: Suomi pohjoismaiseen kasvuvauhtiin12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
EK:n yrittäjät esittävät Suomen seuraavalle hallitukselle keinoja kasvuyritysten osuuden tuplaamiseen, yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän kaksinkertaistamiseen sekä vientiyritysten määrän merkittävään kasvattamiseen vuoteen 2031 mennessä. Tehdään Suomesta yrittäjähenkisten osaajien, vahvojen pääomamarkkinoiden ja sujuvan sääntelyn Pohjoismaa, jossa pk-sektorin yritykset skaalautuvat kasvuun, luovat työpaikkoja ja laajentuvat kansainvälistymällä. Tarve Suomen kasvukäänteelle on akuutti, korostaa yrittäjyydestä ja kansainvälistymisestä vastaava johtaja Petri Vuorio: ”Suomen hiipuessa keskeisimmät verrokit Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Kasvun potentiaali on kuitenkin huomattava: meillä on jopa 70 000 pk-yritystä enemmän kuin Tanskassa mutta 40 prosenttia vähemmän yli 10 hengen yrityksiä. Suomen pk-yritysvetoinen kasvuaalto vaatii paitsi rohkeutta ja riskinottoa, myös Pohjoismaiden parasta toimintaympäristöä yrittää, investoida ja kasvaa. Vastineeksi S
Teollisuuden investoinnit kääntyvät selvään kasvuun – myös palveluiden näkymät kohentuneet11.6.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investointien odotetaan kasvavan kuluvana vuonna noin kuudella prosentilla. Investointien yhteenlaskettu arvo vuonna 2026 nousisi noin 10,7 miljardiin euroon.
KUTSU: EK:n Investointitiedustelun teams-julkistus 11.6. klo 108.6.2026 12:55:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkistaa Investointitiedustelun tulokset teams-tilaisuudessa torstaina 11.6.2026 klo 10. Miten taloudessa näkyvät piristymisen merkit vaikuttavat yritysten investointihalukkuuteen? Miten investoinnit eroavat eri toimialoilla? Millainen usko yrityksillä on tulevaisuuteen? Tilaisuudessa taustoitetaan suomalaisten yritysten investointikehitystä sekä esitellään teollisuuden ja energia-alan arviot vuoden 2026 investointikehityksestä. Tuloksissa ovat mukana sekä kiinteät investoinnit että tutkimus- ja tuotekehityspanokset. Lisäksi arvioimme palvelualojen investointikehitystä. Investointitiedustelun tuloksia esittelee pääekonomisti Penna Urrila. Linkki teams-yhteydellä pidettävään tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittautumiset 10.6. mennessä teemu.lindfors@ek.fi Tervetuloa! Lisätietoja: Teemu Lindfors, viestinnän asiantuntija, p. 0400 284 764
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme