Väyläviraston investointiohjelman rahoituskehys on olematon – koko maan kannattavin väylähanke Pirkanmaalta ei mahtunut mukaan

Väylävirasto on julkaissut tulevien vuosien ohjelmakokonaisuuden viimeisen puuttuneen osan: investointiohjelman vuosille 2027–2034. Kyseessä on Väyläviraston suositus liikennehankkeiden priorisoinnista rahoituskehyksen ja Liikenne 12-tavoitteiden puitteissa.

Investointiohjelma sisältää Pirkanmaan alueella kaksi pientä valtatien 3 hanketta Hämeenkyröön ja Parkanoon ja lisäksi kaksi pyörätiehanketta. Kolmostien hankkeet periytyvät jo viiden vuoden takaisista ohjelmista, ollen sen eräitä viimeisiä toteuttamattomia hankkeita. Rataverkolla ohjelmaan sisältyy Pääradan lyhyet lisäraideosuudet Jokelan ja Hyvinkään välille, mikä sekin on hankkeena typistetty aiempiin ohjelmiin verrattuna.

Pirkanmaan liitto toteaa, että näin pienet panostukset yli puolen miljoonaan asukkaan maakuntaan ovat kestämättömän pienet. Maan pahimpiin lukeutuvien tie- ja rataverkon pullonkaulojen poistoon ei osoiteta euroakaan rahaa. Suunnittelua Pirkanmaalla sen sijaan riittää: sekä tie- että ratapuolella toteutusvalmiutta lähestyviä hankkeita on ohjelmakaudella pitkä lista.

– Suunnittelupuolella Pirkanmaan tieverkkoon panostetaan, mutta toteutuspuolelle hankkeet eivät mahdu. On todella hämmästyttävää, että kaikki Pirkanmaalle nyt suunnitteilla oleva jää investointiohjelman ulkopuolelle muodostaen neljäsosan koko ulos jääneiden tärkeiden tiehankkeiden listauksesta, hämmästelee maakuntahallituksen puheenjohtaja Roope Lehto.

– Pirkanmaan roolia verkollisesti merkittävänä solmukohtana ja kasvavana maakuntana ei ole liikenneinvestointien kohdistamisessa tunnistettu oikein. Erityisesti tieverkolla investoinnit ovat kiertäneet Pirkanmaan: yli 10 prosenttia valtakunnan tieliikennesuoritteesta välittävä maakunta on saanut vajaa viisi prosenttia 2000-luvun tierahoista, vt. maakuntajohtaja Ruut-Maaria Rissanen painottaa.

Pirkanmaan väyläverkolla on erityisen paljon sellaisia tie- ja rataosuuksia, jotka haittaavat suoraan valtakunnallisten matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta. Rataverkon ruuhkaisimpia ja haavoittuvimpia osuuksia on kasautunut Tampereen seudulle, minkä lisäksi Pirkanmaalla on kilometreissä eniten yliliikennöityä valtion tieverkkoa. On kysyttävä, miksi tilanne on tunnistettu suunnitteluohjelmassa todella hyvin, mutta investointiohjelmassa ei käytännössä lainkaan.

Toteutusjonossa alkaa pian olla ruuhkaa

Toteutusjonossa vuoroaan odottavia kehittämishankkeita ovat myös vt12:n lisäksi vt 9 Käpykangas–Orivesi ja valtatien 3 uudet linjaukset Sarkkila–Soppeenmäki ja Lempäälä–Pirkkala. Jotta suunnitteluputkessa pitkällä olevista suurhankkeista ei muodostu kohtuutonta toteutusjonoa, on investointivajeen purkaminen aloitettava mahdollisimman pian kiireisimmästä eli valtatiestä 12.

Osa varasijahankkeista ehdotetaan toteutettavaksi osana MAL-sopimusta. Pirkanmaan liitto pitää tätä menettelyä lähtökohdiltaan vääränä ja MAL-sopimusten hengen vastaisena. Valtion tieverkon pullonkaulat on kyettävä poistamaan niin, ettei MAL-sopimusten alkuperäinen ajatus kestävän liikennejärjestelmän kehittämisestä vaarannu.

Investointiohjelmien aikakaudella, 2021 lähtien, ohjelmien ulkopuolisia hankkeita on käynnistetty yli 800 miljoonalla eurolla. Tässä tilanteessa on kiusallista, että Pirkanmaan saanti ohjelmassa on edelleen yhteensä 31 miljoonan euron panostukset kolmostielle, joiden yli on tierahojen jakamisessa kävelty jo moninkertaisesti.

Toteutusjonossa on pian kova ruuhka. Tiepuolella suunnittelukohteita valmistuu lähivuosina useita. Rataverkolla lisäraiteita suunnitellaan etelään ja länteen, ja myös pohjoisen suunta eli Lielahti-Lakiala on saatava ratasuunnitteluun. Tampereen läntinen oikorata ja ratapihan siirto ovat odottaneet esiselvitysvaiheesta etenemistä 2010-luvulta lähtien.

Monella Pirkanmaalle sijoittuvalla hankkeella on vahva tuki myös naapurimaakunnista: solmukohdan pullonkaulojen poistamisesta hyötyy koko Suomi. 

Maakuntahallitus antoi lausuntonsa Väyläviraston ohjelmakokonaisuudesta vuosille 2026–2034.