Norjan ja Suomen rajalla ei merkittäviä muutoksia – Tenojoen jokiuoman muutoksilla pieni vaikutus maiden rajoihin

Rajankäyntivaltuuskunnat mittasivat eri menetelmin rajaa ja dokumentoivat sen digitaaliseksi aineistoksi. Työn tuloksena päivitetty valtakunnanraja on julkaistu Maanmittauslaitoksen kartoilla.

Edellinen rajankäynti saatettiin voimaan 2003.

Jokirajan sijainti muuttui virtauksen vaikutuksesta

Rajankäynnissä valtakunnanrajaa maarajoilla ei siirretä suuntaan tai toiseen. Jokirajan sijainti Tenojoen vesistössä kuitenkin muuttui edelliseen rajankäyntiin verrattuna, koska jokiuoman syvin kohta oli muuttunut virtauksen vaikutuksesta.

– Jokirajan sijainti joissakin Tenojoen vesistön kohdissa muuttui edellisestä rajankäynnistä, koska joen virtaus liikuttaa uomaa, jossa raja kulkee. Myös teknologia on kehittynyt ja olemme voineet mitata rajan entistä tarkemmin. Varsinaiset pinta-alojen muutokset ovat kuitenkin pieniä. Saaria tai luotoja, joilla on merkitystä, ei rajankäynnin tuloksena siirtynyt toisen valtion alueelle, kertoo kartastopäällikkö Jyrki Lämsä Maanmittauslaitoksesta.

Konkreettinen muutos on Kilpisjärvellä kulkevan E8-tien varrella olevan rajapyykki 295B:n siirto, joka tehtiin vuonna 2024. Rajapyykki siirrettiin turvallisuussyistä noin viisi metriä rajalinjaa pitkin kauemmaksi tiestä. Valtakunnanrajan sijaintiin rajapyykin siirrolla ei ollut vaikutusta.

– Rajapyykki oli lähellä tietä ja altis eroosiolle, mikä olisi voinut aiheuttaa kivien putoamisen tielle ja siten vaarantaa ajoturvallisuuden. Kumpare aiheutti myös näköesteen rajapyykin vieressä sijaitsevalle parkkipaikalle, Lämsä kertaa.

Päivitetty valtakunnanraja näkyy Maanmittauslaitoksen kartoilla

Ajantasaisen valtakunnanrajan voi helpoiten katsoa Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelussa. Kartassa raja on tummansinisellä ja vesialueella kulkiessaan tumman violetilla värillä.

– Ajantasaiset tiedot on päivitetty kartta‑aineistoihin, ja ne ovat käytettävissä kartoissa ja paikkatietopalveluissa. Aineistoa voivat hyödyntää niin kansalaiset, viranomaiset kuin muut tietoa tarvitsevat käyttäjät, Lämsä kertoo.

Rajankäynnissä tuotetut paikkatiedot on ensimmäistä kertaa koottu digitaaliseksi aineistoksi, jota voidaan hyödyntää molempien maiden viranomaistoiminnassa. Päivittyvä aineisto parantaa raja-alueeseen liittyvien paikkatietojen luotettavuutta ja käytettävyyttä.

–  Aineistoa voidaan päivittää myös rajankäyntien välillä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Rajavartiolaitos voi päivittää tietoa kunnossapitotöistä, kun he pitävät viiden metrin levyistä raja-aukkoa kunnossa poistamalla sieltä korkeaa kasvillisuutta, Lämsä kertoo.

Rajankäynti Ruotsin kanssa valmisteilla

Rajankäynti toteutetaan 25 vuoden välein. Suomen ja Norjan viranomaisten tiivis yhteistyö tukee vakautta raja-alueilla ja on myös osa hyvää rajanaapuruutta.

Rajankäynti on vaativa prosessi, joka tehdään maastossa koko valtakunnanrajan pituudelta. Suomen ja Norjan rajalla tämä tarkoittaa 737 kilometrin rajaa, vaikeakulkuisia erämaa-alueita, vesistöjä sekä vaihtelevia sääolosuhteita. Maastotyötä voidaan tehdä vain kesäaikaan.

Maanmittauslaitos on valmistelemassa parhaillaan Suomen ja Ruotsin välistä rajankäyntiä, jonka arvioidaan käynnistyvän tulevina vuosina.

Suomen ja Venäjän välinen edellinen rajankäynti toteutettiin vuosina 2007–2016, ja sen tulokset tulivat voimaan vuonna 2018. Rajan sijainti on dokumentoitu ja se on voimassa olevien sopimusten mukainen.