Iranin sota nopeuttaa inflaatiota ja kolhii euroalueen ja Suomen talouskasvua

”EKP:n neuvosto ei ole jatkossakaan etukäteen sitoutunut mihinkään korkouraan, mutta sen sijaan olemme vahvasti sitoutuneita vakauttamaan inflaation kahden prosentin tavoitteeseemme keskipitkällä aikavälillä. Päätökset teemme kokous kokoukselta aina tuoreimpiin tietoihin nojaten”, painottaa Rehn.

Euroalueen talouden kasvunäkymä on kevään mittaan heikentynyt, kun kriisi Lähi-idässä on pitkittynyt. Eurojärjestelmän eilen julkaiseman ennusteen mukaan talous kasvaa 0,8 % kuluvana vuonna, 1,2 % ensi vuonna ja 1,5 % vuonna 2028. Ennusteen lisäksi eurojärjestelmän skenaariotyö tukee kasvu- ja inflaatiovaikutusten arviointia.

Vaikka inflaatiotilastoissa on ensimmäisiä viitteitä kriisin epäsuorista vaikutuksista, ei merkkejä huolestuttavista toisen kierroksen vaikutuksista ainakaan vielä ole. Eurojärjestelmän ennusteen mukaan inflaatio on tänä vuonna keskimäärin 3,0 %, ensi vuonna 2,3 % ja 2,0 % vuonna 2028.

Ennakoimaton toimintaympäristö ja tuontienergian kallistuminen Euroopassa kolhivat myös Suomen taloutta, mutta kasvun ennustetaan meillä vähitellen vahvistuvan.

Lähi-idän tilanne heijastuu suomalaisten talouteen myös korkojen kautta. Koska suomalaisten asunto- ja yrityslainat ovat valtaosin vaihtuvakorkoisia, muutokset markkinakoroissa näkyvät meillä nopeasti korkomenoissa. Markkinakorot ovat ennakoineet eilistä EKP:n koronnostoa ja nousseet viime kuukausien aikana. ”Eilinen koronnosto on näkynyt markkinakorkojen ennakoivana nousuna jo kevään mittaan, eikä muutos suomalaisten lainakorkoihin siten tule äkillisesti. Korkoja nostettiin, jotta hintavakaus euroalueella säilyy, mikä on myös suomalaisten etu”, Rehn muistuttaa.

Suomen julkisen talouden haasteet jatkuvat

Julkisen talouden alijäämä pysyy suurena ja velkasuhteen ennustetaan kasvavan Suomessa edelleen. Korkomenojen kasvu ja lisääntyneet puolustusmenot vaikeuttavat sopeutusurakkaa tulevina vuosina.

EU:n neuvosto asetti tammikuussa Suomen liiallisen alijäämän menettelyyn, jonka korjaamisen määräaika on vuonna 2028. Ennusteiden valossa vaikuttaa siltä, että korjaamiseen tarvitaan lisäaikaa. Velkakestävyyden turvaamisessa ei ole kuitenkaan kyse vain EU-sääntöjen noudattamisesta. On tärkeää, että markkinat, kotitaloudet ja yritykset näkevät, että julkisen talouden suunta saadaan hallintaan.

”Ennusteen mukainen voimistuva talouskasvu vuonna 2027 antaa hyvän tilaisuuden toteuttaa julkista taloutta vahvistavia toimia eikä tätä mahdollisuutta kannata hukata. Olisikin perusteltua säätää finanssipolitiikan viritystä syksyn budjettiriihessä. Sen sijaan että finanssipolitiikkaa kevennettäisiin, se olisi hyvä mitoittaa neutraaliksi”, Rehn toteaa.

Artikkelit ja ennuste