Puuskainen myrsky voi katkaista netin hetkessä – näin nopeasti operaattori reagoi häiriöihin
12.6.2026 13:35:00 EEST | DNA Oyj | Tiedote
Perjantaille varoitetut myrskypuuskat voivat kaataa puita ja katkaista yhteyksiä eri puolilla Suomea. DNA:n valvomon asiantuntija paljastaa, mitä verkon kulisseissa tapahtuu häiriötilanteessa ja miten suomalaisten netti pidetään toiminnassa myös sään ääriolosuhteissa.
Loppuviikolle on ennustettu epävakaista säätä, ja erityisesti perjantaille on annettu laaja varoitus voimakkaista tuulenpuuskista. Puuskat voivat nousta jopa 15 metriin sekunnissa, ja ne liittyvät paikoin rankkoihin sadekuuroihin. Yhdistelmä lisää riskiä puiden kaatumisille sekä sähkökatkoille ja sitä kautta myös häiriöille tietoliikenneverkoissa.
Myrskyn vaikutukset voivat näkyä arjessa nopeasti. Yksittäinen puu voi kaatua sähkölinjalle ja katkaista sähköt tukiasemalta, jolloin mobiilidata hidastuu merkittävästi tai voi katketa kokonaan lähialueella. Kun samanaikaisia vikoja syntyy useita, häiriöt voivat ulottua laajemmallekin alueelle.
Mutta mitä tapahtuu kulisseissa silloin, kun yhteys katkeaa?
Häiriö havaitaan sekunneissa ja korjaus alkaa heti
Kun myrsky aiheuttaa vaurion, tieto häiriöstä välittyy DNA:n valvomoon lähes reaaliajassa. Tämän jälkeen käynnistyy nopea selvitystyö, jossa selvitetään häiriön syy, vaurion laajuus ja nopein tapa palauttaa palvelu käyttöön.
”Valtaosa häiriöistä jää asiakkaalta huomaamatta, koska ne saadaan korjattua automaattisesti tai etänä jopa alle minuutissa. Tarvittaessa palveluita ohjataan varmentaville reiteille. Tukiasemat toimivat sähkökatkon aikana akkujen varassa keskimäärin noin kolme tuntia tai jopa pidempään, mikä antaa hyvän puskurin korjaustoimille”, kertoo DNA:n palvelunhallintakeskuksen osastopäällikkö Visa Urpelainen.
Joissain tapauksissa vianmääritys tai -korjaus voi kuitenkin viivästyä. Myrskyn kaatamat puut, ukkoskuurot ja vaikeakulkuinen maasto voivat estää pääsyn vikapaikalle tai hidastaa korjaustöitä merkittävästi.
”Kova tuuli, sade ja ukkonen tekevät kenttätyöstä huomattavasti haastavampaa. Yksittäinen kaapelivaurio tai tukiasemavika voi pahimmillaan kestää useita tunteja tai jopa vuorokauden, jos olosuhteet vaikeuttavat korjaamista. Esimerkiksi varavoiman toimittaminen vikapaikalle on aivan eri asia myrskyssä kuin tyynessä säässä”, Urpelainen sanoo.
Häiriöstä ei tarvitse välittömästi ilmoittaa
Urpelainen muistuttaa, että myrskyn aikana lyhytaikaiset häiriöt ovat tavallisia ja korjautuvat usein itsestään. Vaikka myrskyn aikana älylaite tippuisi verkosta, ei häiriöstä tarvitse välittömästi ilmoittaa. Tämä edusauttaa ilmoitusruuhkan ehkäisemisessä.
”Myrskyssä maltti on valttia. Kannattaa odottaa hetki ja seurata tilannetta, vaikka palvelut eivät toimisikaan. Häiriö on käytännössä aina jo tiedossamme ja korjaustoimenpiteet käynnistetty tässä vaiheessa. Yhteyttä kannattaa ottaa vasta, jos ongelma jatkuu myrskyn laannuttua”, Urpelainen neuvoo.
Ajankohtaista tietoa tilanteesta voi seurata DNA:n häiriötiedotteista verkossa. Vikapalveluun soittamalla saa kuunneltavakseen yleisen häiriötiedotteen, ja vikailmoituksen voi tehdä myös itsepalvelukanavan kautta, jos kiinteä yhteys toimii.
Lahdessa valvotaan koko Suomen yhteyksiä ympäri vuorokauden
DNA:n valvomo sijaitsee Lahdessa, ja se valvoo kaikkia yhtiön palveluja, mobiiliverkkoa, kiinteitä laajakaistayhteyksiä sekä puhelinliikennettä, vuorokauden ympäri. Myrskytilanteissa valvomon merkitys korostuu, sillä samanaikaisia häiriöitä voi syntyä useille alueille yhtä aikaa.
Pitkittyneissä sähkökatkoissa verkon toimintaa turvataan esimerkiksi optimoimalla tukiasemien energiankulutusta. Tämä voi hetkellisesti hidastaa datayhteyksiä, mutta varmistaa kriittisten palvelujen, kuten hätäpuhelujen, toimivuuden.
Samalla tehdään tiivistä yhteistyötä muiden operaattoreiden kanssa.
”Nykyään teemme yhteistyötä huomattavasti tiiviimmin kuin vielä vuosia sitten. Voimme sopia työnjaosta, jotta varavoima ja resurssit saadaan tehokkaasti sinne, missä niitä tarvitaan eniten. Suurhäiriöissä kaikki toimijat ovat samalla puolella”, Urpelainen kertoo.
Varautuminen alkaa jo ennen myrskyä
DNA:n palvelunhallintakeskus seuraa aktiivisesti sääennusteita ja varautuu poikkeuksellisiin sääilmiöihin ennakoivasti yhdessä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Valvomolla on käytössä lisäksi oma kriisijohtamismalli, jota hyödynnetään pari kertaa vuodessa häiriötilanteiden hallintaan. Valmiutta ylläpidetään myös säännöllisellä harjoittelulla.
”Valvomon työ on jatkuvaa varautumista. Tavoitteena on varmistaa palveluiden toimivuus kaikissa tilanteissa. Mitä haastavammat olosuhteet, sitä tärkeämpää on nopea ja järjestelmällinen toiminta”, Urpelainen sanoo.
Lisätietoja medialle:
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Yhdessä katsomme turvallisempaan ja älykkäämpään tulevaisuuteen. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. Asiakkaamme ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteiden verkkojen liittymäasiakkuutta. Meidät on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työnantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2025 liikevaihtomme oli 1 128 miljoonaa euroa ja meillä työskentelee noin 1 600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Facebookissa @DNA.fi, Instagramissa ja Threadsissa @dna_fi sekä LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Koululaistutkimus: Reilu kolmasosa vanhemmista valinnut lapsen ensipuhelimeksi kellopuhelimen – niiden suosiossa huima loikka vuodessa11.6.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
DNA:n Koululaistutkimukseen tänä vuonna osallistuneista 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista 36 prosenttia kertoi hankkineensa kellopuhelimen lapsensa ensipuhelimeksi. Viime vuonna näin vastasi 16 prosenttia. Lisäksi entistä useammalla 5–9-vuotiaalla lapsella ei ole minkäänlaista puhelinta henkilökohtaisessa käytössään. Asiantuntijan mukaan näin nopeita muutoksia nähdään harvoin.
School survey: Over a third of parents chose a smartwatch phone as their child’s first phone – popularity has surged in just one year11.6.2026 08:30:00 EEST | Press release
According to DNA’s School Survey, 36% of parents of children aged 5–12 reported that they had chosen a smartwatch phone as their child’s first phone this year. Last year, the figure was 16%. Additionally, an increasing number of children aged 5–9 do not have any personal phone at all. According to an expert, changes this rapid are rarely seen.
DNA selvitti: Tässä ovat Suomen puheliaimmat kunnat ja kaupungit9.6.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset soittavat edelleen paljon mobiilipuheluita, mutta aktiivisuus vaihtelee merkittävästi erikokoisten kaupunkien ja kuntien välillä. DNA:n vuoden mittainen vertailu paljastaa, että puheliaimmat suomalaiset soitettujen minuuttimäärien perusteella asuvat pääosin pienillä paikkakunnilla. Asukaskohtaisessa tarkastelussa selvä ykkönen on Jämijärvi.
DNA study: Finland’s most talkative municipalities and cities revealed9.6.2026 09:30:00 EEST | Press release
Finns still make a large number of mobile phone calls, but activity levels vary significantly between cities and municipalities of different sizes. A year-long comparison by DNA reveals that, based on call minutes, the most talkative Finns mainly live in smaller localities. Measured per capita, the clear number one is Jämijärvi.
DNA:n toukokuun 2026 myydyimmät puhelimet ja älykellot1.6.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
DNA:n myyntitilastojen mukaan suomalaiset kuluttajat suosivat toukokuussa erityisesti keskihintaisia Android-älypuhelimia sekä Applen uusimpia iPhone 17 -sarjan malleja. Myydyimmän puhelimen paikan otti Samsung Galaxy A16, kun taas yritysasiakkaiden ostetuin puhelin oli Apple iPhone 16e 5G. Toukokuun myydyin älykello oli puolestaan ZTE K2 -lasten kellopuhelin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme