PTS-laskelmat: Työeläkkeiden rahoitusnäkymät aiempaa paremmat – osaketuottojen merkitys eläkkeiden rahoitukselle kasvaa

Työeläkejärjestelmän rahoitus on viime vuosina kehittynyt odotusten mukaisesti. Sijoitustuotot ovat olleet kohtalaisia, eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt, ja ikääntyneiden työllisyys on noussut.

Pian voimaan tuleva eläkeuudistus muuttaa erityisesti yksityisen sektorin työeläketurvan rahoitusta. Uudistuksen seurauksena työeläkevaroja voidaan sijoittaa aiempaa enemmän osakkeisiin, mikä nostaa sijoitusten tuotto-odotuksia.

ETK:n uuden pitkän aikavälin laskelman perusteella työeläkkeiden rahoitustilanne arvioidaan aiempaa paremmaksi. Keskeisessä roolissa tulevaisuudessa ovat sijoitustuotot, erityisesti osakesijoitusten kehitys, joilla on ratkaiseva merkitys työeläkemaksun pitkän aikavälin tasoon. Laskelmassa maahanmuutto on aiempaa korkeampaa ja syntyvyys matalampaa.

– Työeläketurvan rahoitus näyttää nyt vahvemmalta kuin edellisessä laskelmassa. Se, että työeläkemaksuille ei näy nyt nousupainetta, on merkittävä muutos aiempiin peruslaskelmiin. Työeläkejärjestelmän vahvistunut rahoitusnäkymä on lähtökohtaisesti erittäin positiivinen asia myös koko julkisen talouden kannalta, arvioi Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto.

Yksityisen sektorin palkansaajien keskimääräinen eläkemaksu on sovittu vuoteen 2030 asti 24,4 prosenttiin palkasta. ETK:n peruslaskelman mukaan maksutaso alkaa tämän jälkeen laskea. Maksu on alimmillaan 2040-luvulla runsaassa 22 prosentissa. Vuosisadan puolivälissä se alkaa jälleen nousta.

– Peruslaskelman mukainen maksukehitys edellyttää eläkesijoituksilta aluksi 3,2 ja myöhemmin 3,75 prosentin reaalituottoa. Nimellisesti vastaavat tuottoprosentit ovat kaksi prosenttiyksikköä suurempia inflaation vuoksi, ETK:n kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki tarkentaa.

Työeläkevarat kasvavat 1 300 miljardiin

Eläkeuudistus näkyy myös työeläkevarojen kasvuna. Työeläkevaroja oli vuodenvaihteessa 290 miljardia. Vuosisadan loppuun mennessä varat kasvavat nykyrahassa 1 300 miljardiin ETK:n peruslaskelmassa. Työeläkemenoon suhteutettuna varat noin kaksinkertaistuvat vuosisadan loppuun mennessä.

Suomen työeläkemeno suhteessa talouden työtulosummaan oli 33,1 prosenttia vuonna 2025. Menosuhde laskee vuosisadan puoliväliin mennessä vajaaseen 28 prosenttiin. Tämän jälkeen menosuhde alkaa kasvaa ja saavuttaa 35 prosenttia 2080-luvulla.

Menosuhteen pitkän aikavälin kasvu on seurausta erityisesti työikäisen väestön vähenemisestä.

Suurten ikäluokkien poistuminen alentaa työeläkemenoja lähivuosikymmeninä, mutta matala syntyvyys ja eliniän pidentyminen kasvattavat menoja suhteessa työtulosummaan pitkällä aikavälillä.

Keskieläkkeen suhde keskiansioon laskee

Vuonna 2025 Suomen keskieläke oli 2 138 euroa kuukaudessa. ETK arvioi, että eläkkeiden ostovoima kasvaa tulevaisuudessa. Vuonna 2100 keskimääräinen eläke on peruslaskelman mukaan lähes 3 800 euroa.

Keskieläkkeen suhde keskiansioon kuitenkin laskee noin viidenneksellä vuosisadan loppuun mennessä. Tärkein syy alenemiselle on elinaikakerroin.

Epävarmuuden huomioiminen tärkeää pitkän aikavälin laskelmissa

ETK:n uusiin pitkän aikavälin laskelmiin sisältyy peruslaskelman lisäksi myös stokastinen laskelma. Stokastinen laskelma tarkoittaa laskentaa, jossa mukana on sattumaa tai epävarmuutta. Se tarkentaa kuvaa erityisesti riskillisemmän sijoittamisen vaikutuksista. Laskelmassa sijoitustuotot sekä ansioiden ja hintojen kehitys ovat satunnaisia.

Stokastisessa laskelmassa eläkemaksu vaihtelee ensi vuosikymmenestä lähtien.

– Jos katsotaan tilannetta 30 vuoden päästä, 95 prosentissa skenaarioista työeläkemaksu on alle 29 prosenttia palkasta. Puolet laskentatuloksista ennustaa maksun olevan 18–26 prosentin välillä. Neljännes tuloksista taas pitää mahdollisena, että maksu voi olla tuolloin alle 18 prosenttia, Heikki Tikanmäki toteaa.

Epävarmuuden huomioiminen on Tikanmäen mukaan tärkeää pitkän aikavälin laskelmissa.

– Tulevaisuus on aina epävarmaa. Stokastisissa laskelmissa tämä epävarmuus tulee näkyviin luonnollisella tavalla. Kukapa olisi Helsingin olympialaisten aikaan arvannut, miltä maailma näyttää nykyään. Yhtä pitkä aika on tästä hetkestä laskentajakson loppuun.

Laskelmien laatiminen lakisääteisenä tehtävänä

ETK:n lakisääteisiin tehtäviin kuuluu laatia arvioita ja laskelmia eläketurvan kehityksestä ja rahoituksesta.

ETK julkaisi edelliset pitkän aikavälin laskelmat lokakuussa 2022. Tämän jälkeen syntyvyys on tasaantunut aiempaa matalammalle tasolle, maahanmuutto on kasvanut ja Suomessa on sovittu eläkeuudistuksesta.

Uutta sisältöä PTS-raportissa ovat stokastiset laskelmat, rahoituslaskelmien laajennus kaikkiin keskeisiin eläkejärjestelmiin sekä korvausastelaskelmat.

Laskelmat on laadittu ETK:n pitkän aikavälin PTS-mallilla ja ELSI-mikrosimulointimallilla.

Aiheesta lisää

Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelma 2026. Eläketurvakeskuksen raportteja 7/2026
Ennustelaskelmat (Etk.fi)

Toimitusjohtaja Mikko Kautto, puh. 029 411 2185, etunimi.sukunimi(at)etk.fi
Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki, puh. 029 411 2374, etunimi.sukunimi(at)etk.fi