Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Kunta- ja hyvinvointialan määräaikaisuudet ovat hyvin perusteltuja

15.6.2026 09:02:47 EEST | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT | Tiedote

Jaa

Määräaikaisuuksien yleisin peruste on edelleen sijaisuus. Kunnissa ja hyvinvointialueilla määräaikaisen henkilöstön tarvetta lisäävät lakiin kirjatut kelpoisuusehdot ja henkilöstömitoitukset.

Kuva koulun arjesta välitunnilta.
Kuva: Eeva Anundi.

Kunta- ja hyvinvointialalla suurin osa määräaikaisista työ- ja virkasuhteista on sijaisuuksia. Sijaisuudet selittävät yli 40 prosenttia kunta-alan ja noin 60 prosenttia hyvinvointialan määräaikaisuuksista.

Samankaltaisia määräaikaisuuden perusteita ovat avoimen viran hoito (6 % kunta-alan ja 10 % hyvinvointialan sijaisuuksista) ja avoimen työsuhteisen tehtävän hoito täyttömenettelyn aikana (3 % kunta-alan ja 2 % hyvinvointialan sijaisuuksista).

Määräaikaisten työsuhteiden perusteita selvitettiin laajassa kyselyssä, jonka Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT teki alan työnantajille vuoden 2026 kevättalvella.

– Kunta- ja hyvinvointialalla on tiettyjä erityispiirteitä, jotka lisäävät määräaikaisten palvelusuhteiden tarvetta. Kunnissa ja hyvinvointialueilla järjestetään ja tuotetaan monia sellaisia lakisääteisiä palveluja, joiden henkilöstöä koskevat tiukat lakiin kirjatut kelpoisuusehdot, kertoo työmarkkina-asiantuntija Niina Paakkonen Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta. 

Määräaikaisen henkilöstön määrää kasvattavat myös lakisääteiset henkilöstömitoitukset. 

Muita syitä esimerkiksi työn kausiluonteisuus ja projektit 

Sijaisuuksien lisäksi vastaajat ilmoittivat määräaikaisille palvelussuhteille muitakin perusteita.

Kunta-alalla muita perusteita olivat muun muassa tehtävän kausiluonteisuus ja lyhytkestoisuus (11 %), projektiluontoinen työ (6 %), valitun henkilön epäpätevyys kyseiseen virkaan (ei saatu kelpoista, 6 %), muu toiminnan supistuminen tai lakkaaminen (0,4 %), muu työn luonteesta johtuva syy (5 %) ja toiminnan vakiintumattomuus tai kokeiluluontoisuus (5 %).

Hyvinvointialalla muita syitä olivat esimerkiksi harjoittelu tai oppisopimussuhde (4 %), koulutus määräaikaisuuden perusteena (esimerkiksi lääkärien erikoistumiskoulutukset, 3 %) ja projektiluontoinen työ (3 %). 

Tiukka sääntely koskee erityisesti kasvatus-, opetus- ja hoitoaloja 

Kunnissa tiukat kelpoisuusehdot koskevat esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion opettajia. Hyvinvointialalla vastaava tilanne on esimerkiksi sosiaalityöntekijöillä. Jos avoimeen virkaan tai työsuhteeseen ei ole päteviä, kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita, tehtävää ei voida täyttää pysyvästi. Tällöin siihen on palkattava määräaikainen työntekijä tai viranhaltija.   

Lakisääteiset henkilöstömitoitukset taas koskevat esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia, joita on oltava päiväkotien lapsiryhmissä tietty määrä. Jos vakinaisella henkilöstöllä on poissaoloja, on palkattava sijainen. 

Hyvinvointialalla määräaikaisia palvelussuhteita on eniten lääkäreillä, joiden kohdalla asiaan vaikuttavat muun muassa erikoistumiskäytännöt. Hoitoalalla määräaikaisuuksiin vaikuttavat henkilöstömitoitukset.  

KT:n selvityksen mukaan kunta-alan henkilöstöstä on määräaikaisissa palvelussuhteissa 24 prosenttia ja hyvinvointialueilla 17 prosenttia. Loput henkilöstöstä työskentelee vakituisissa palvelussuhteissa.  

Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus kunta- ja hyvinvointialojen työ- ja virkasuhteista on viime vuosikymmenet ennallaan. Määräaikaisuuksien perusteita selvitettiin edellisen kerran vuonna 2003. 

Kunta-alan henkilöstön määräaikaisia palvelussuhteita koskeva kysely

Hyvinvointialan henkilöstön määräaikaisia palvelussuhteita koskeva kysely

Kyselytutkimus kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön määräaikaisista palvelussuhteista  

  • Kysely lähetettiin vastattavaksi kuntiin, kuntayhtymiin, hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin.   
  • Vastausaikaa oli 9.2.–27.3.2026.  
  • Vastauksia tuli 251 kunta-alan työnantajalta (vastausprosentti 70,1) ja 24 hyvinvointialan työnantajalta (vastausprosentti 96).  
  • Vastanneissa organisaatioissa työskentelee noin 82 % kunta-alan henkilöstöstä ja noin 93 % hyvinvointialan henkilöstöstä.   
  • Tiedusteluun vastattiin 30.1.2026 tilanteen mukaisesti.  


Lähde: KT

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoa julkaisijasta

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on kunta- ja hyvinvointialan työnantajajärjestö ja työmarkkinakeskusjärjestö. Jäseniämme ovat kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointialueyhtymät sekä niiden omistamat yritykset.

Neuvottelemme alan työ- ja virkaehtosopimukset, kehitämme työelämää ja osallistumme lainvalmisteluun. Työmme on lakisääteistä, ja sitä tehdään virkavastuulla. Kunta- ja hyvinvointiala työllistää Suomessa joka viidennen palkansaajan. Tavoitteenamme on turvata suomalaisille laadukkaat hyvinvointi- ja sivistyspalvelut.

www.kt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

EMBARGO 12.6. klo 10.05: Työnantajat: Drooniuhkatilanteisiin oli tärkeää saada valtakunnallinen suositus12.6.2026 09:19:04 EEST | Tiedote

EMBARGO 12.6. klo 10.05: Työ- ja elinkeinoministeriön kolmikantainen työryhmä sai valmiiksi suositukset työpaikoille drooniuhkatilanteiden varalta. Lähtökohtana on, että viranomaisohjeita noudatetaan. Suositukset perustuvat tämänhetkiseen uhkakuva-arvioon, ja niitä päivitetään tarvittaessa. EK, KT ja Suomen Yrittäjät pitävät ratkaisua vastuullisena.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye