Ammattiliitto Pro: Etlan tutkimus osoittaa, että lyhennettyä työaikaa kannattaa kokeilla

Etla, VATT ja Aalto-yliopisto julkaisivat tänään tutkimuksen missä arvioitiin uuden tutkimustyökalun avulla työajan lyhentämisen vaikutuksia erityisesti metsä- ja terästeollisuuteen, missä keskytyksetön kolmivuorotyö on laajasti käytössä. Tutkimustulos osoittaa, että vain reilun 6 prosentin tuottavuuskasvu kompensoisi lyhyemmän työajan aiheuttamia kustannuksia.

- Luvut ovat erittäin rohkaisevia. Näin alhainen tuottavuuden kasvu on täysin mahdollista saavuttaa työn sisältöä kehittämällä, ja hyvinvointihyödyt olisivat työtekijöille muutoksessa moninkertaiset. Täytyy oikein kiittää Etlaa näin rohkaisevien lukujen tuottamisesta – uskon että näiden lukujen valossa ajatus lyhennyksen kokeilusta saa todella hyvin vastakaikua, kommentoi Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Niko Simola.

Etlan tutkimuksen laskelmat perustuvat ajatukseen, että tuottavuus ei kasvaisi työajan lyhentämisen myötä, vaikka historiallisestihan on ollut juuri päinvastoin. Pro muistuttaa. Kun työaika on lyhentynyt, on pitänyt investoida parempaan teknologiaan ja kehittää työtapoja, mikä on johtanut tuottavuuden nousuun. Työajan lyhentäminen voisi siis auttaa Suomea saamaan lisää investointeja ja tuottavuuden kasvua.

Jatkuvatoimisen teollisuuden viikkotyöaika 35 tuntia viikossa

Etlan julkaiseman tutkimuksen mukaan työajan lyhennystä on tarkasteltu pohjaoletuksella, että valmistavassa teollisuudessa ja erityisesti jatkuvatoimisessa valmistuksessa keskimääräinen viikkotyöaika olisi 40 h viikossa. Ammattiliitto Pro haluaa korjata tätä käsitystä. Kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika on jo nyt noin 35 tuntia viikossa, kun ns. pekkaset ja työajan tasausvapaat huomioidaan. Siirtyminen 32 tunnin työaikaan lyhentäisi viikkotyöaikaa siis vain kolmella tunnilla viikossa, ei kahdeksalla, kuten tutkimuksen julkaisussa esitetään.

- Emme tunne Etlan käyttämää mallia perinpohjin, mutta mikäli tutkijat käyttävät oikeaan elämään perustuvia työaikalukuja, voisi sen kuvitella nostavan laskelman herkästi neutraaliksi tai jopa plussalle, Simola arvioi.