S-Pankin asuntomarkkinaennuste: Huolet painavat yhä asuntomarkkinaa, mutta korkonäkymä voi syksyllä jo kääntyä

Asuntojen kauppamäärien lisääntyminen sekä korkojen lasku viime vuonna loivat odotuksia koko asuntomarkkinan elpymisestä. Toiveikkaista odotuksista huolimatta vuoden 2026 alku oli asuntomarkkinoilla edelleen haastava, asuntokauppa on kääntynyt alkuvuodesta laskuun ja hintakehitys on pysynyt vaisuna. 

Myös kotitalouksien kokema epävarmuus asunnon hankintaan on kasvanut alkuvuonna. S-Pankin tuoreen Kodin ja asumisen ilmiöt -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat asuntolainaan ja omistusasumiseen liittyvien huolien lisääntyneen selvästi viime vuodesta. 

“Asuntomarkkinoiden tunnelmia heikensi kevään aikana etenkin euriborkorkojen nousu, mikä alkoi Iranin sodan ja energiahintojen nousun myötä. Markkina alkoi jo etukenossa hinnoittelemaan Euroopan keskuspankin ensimmäistä koronnostoa, mikä toteutuikin odotusten mukaisesti kesäkuun kokouksessa”, S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen kertoo. 

Markkinoita painaa edelleen talouteen liittyvät epävarmuustekijät sekä geopoliittinen tilanne, mikä näkyy kuluttajien vaisuna luottamuksena. Asuntomarkkinoilla vallitseekin nyt kierre, jossa tarjontaa on runsaasti, mutta ostajia vain vähän.  

“Kysyntä ei tällä hetkellä tue hintojen nousua. Markkina tarvitsisi nyt enemmän ensiasunnon ostajia vauhdittamaan tätä ketjua. Ensiasunnon ostajille tilanne onkin nyt otollinen, kun ensimmäiseen omaan asuntoon pääsee kiinni edullisemmin kuin vuosikausiin”, Ronkanen sanoo. 

Kauppamäärät kääntyivät jälleen laskuun 

Vanhojen osakeasuntojen kauppamäärät kääntyivät 2026 alussa jälleen laskuun, vuoden 2025 hienoisen piristymisen jälkeen. Tammi–maaliskuussa kauppoja tehtiin hieman yli 7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja huhtikuussa pudotus syveni koko maassa lähes 15 prosenttiin. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton mukaan kauppamäärien pudotus voimistui vielä toukokuussakin. 

Vastaavasti uusien osakeasuntojen kauppamäärät vähenivät edelleen vuoden 2026 alussa. Kauppamäärien pudotus näkyi kaiken kokoisissa kerrostaloasunnoissa, mutta laskua on ollut eniten yksiöissä. 

“Pääkaupunkiseudulla uusien asuntojen kauppa kävi vuoden alussa samaan tahtiin kuin vuonna 2025. Kauppamäärien lasku selittyykin pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kauppojen vähenemisellä”, Ronkanen sanoo. 

Myös vanhojen omakotitalojen kauppamäärät vähenivät vuoden alussa, mutta asunto-osakkeita vähemmän. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä omakotitalokauppoja tehtiin 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta määrä oli silti suurempi kuin vuosina 2023–2024. 

Asuntojen hinnoissa hetkellistä nousua 

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat kevään aikana hieman nousseet tammikuusta. Nousu näyttää kuitenkin asuntojen hinnoille tyypilliseltä vuodenaikavaihtelulta ja vasta kesän yli jatkuva nousutrendi hinnoissa olisi merkki pysyvämmästä käänteestä. 

Huhtikuussa vanhojen osakeasuntojen hinnat olivat koko maassa 4,3 prosenttia alemmat kuin vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudulla lasku oli yhä muuta maata voimakkaampaa: hinnat laskivat 5,2 prosenttia, kun muualla Suomessa pudotusta oli keskimäärin 3,4 prosenttia. Kerrostaloasunnot halpenivat vuoden 2026 alussa yhä eniten, ja niissä erityisesti yksiöiden hinnat. 

Asuntojen hintojen lasku on jatkunut jo yhtä pitkään kuin 1990-luvun lamassa. Jos hinnat laskevat vielä vuoden 2026 toisella neljänneksellä, tulee jaksosta tilastohistorian pisin. 

“Kokonaisuutena asuntojen hintakehitys on pysynyt tänä vuonna yhä vaisuna. Korkojen noustua, pysyvämpää nousua joudutaan todennäköisesti vielä odottamaan”, Ronkanen arvioi. 

S-Pankki ennustaa vanhojen osakeasuntojen hintojen laskevan tänä vuonna keskimäärin 2,0 prosenttia aiemmin ennustetun 1,5 prosentin sijaan. Odotamme Suomen talouskasvun kuitenkin vahvistuvan, minkä myötä myös työmarkkinoilla tullaan näkemään käänne parempaan. Kun korkotilanne vakiintuu, on asuntojen hinnoilla hyvät edellytykset kääntyä pohjatasoiltaan nousuun. Ennustamme vanhojen osakeasuntojen hintojen nousevan 2,0 prosenttia vuonna 2027.  

Korkokehitys merkittävässä roolissa – talouskasvun piristyminen luo toivoa 

Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti koronnostot odotetusti kesäkuussa nostamalla talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 2,25 prosenttiin. Iranin sodan puhkeamisen jälkeen euroalueen inflaatio on kiihtynyt, ja hintapaineet ovat useiden mittarien mukaan leviämässä energiasektorin ulkopuolelle.  

“Odotammekin EKP:n jatkavan koronnostoja syyskuussa. Jos hintapaineet eivät voimistu selvästi, arvioimme keskuspankin pidättäytyvän tämän jälkeen rahapolitiikan liiallisesta kiristämisestä”, Ronkanen ennustaa. 

Euroalueen talousnäkymät ovat jo heikentyneet kevään aikana, ja lisäkoronnostot jarruttaisivat sekä kasvua että tulevia hintapaineita. S-Pankissa odotetaan EKP:n jo ensi vuonna keventävän rahapolitiikkaa koronlaskulla. 

“Jos koronnostot jäävät ennusteemme mukaisesti yhteensä kahteen ja talletuskorko asettuu 2,50 prosenttiin, keväällä nähty euriborkorkojen nousu rauhoittuu vähitellen etenkin 12 kuukauden euriborin osalta. Tällainen korkotilanteen tasaantuminen vahvistaisi vähitellen kotitalouksien luottamusta asuntomarkkinoita kohtaan Suomessa ja asunnonostoaikeet voisivat piristyä”, Ronkanen arvioi. 

Lähi-idän tapahtumat ohjaavat kuitenkin edelleen vahvasti hintapaineita ja korko-odotuksia. Epävarmuus on yhä suurta, ja EKP tekee myös tulevat korkopäätöksensä kokouskohtaisesti hintakehitykseen vaikuttavien tuoreimpien tapahtumien mukaan. 

Asuntomarkkinoille tuo varovaista toivoa Suomen taloudesta alkuvuonna saatu myönteinen viesti. Ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 0,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mikä oli nopeinta kasvua sitten vuoden 2021 kolmannen neljänneksen. Hyvää kvartaalikasvua tuki osaltaan hävittäjätoimitusten alkaminen, mikä lisäsi BKT:n kasvua tuoteverokertymän kautta. Rohkaisevaa oli kuitenkin se, että kotitaloudet lisäsivät kulutustaan huolista riippumatta ja yksityiset investoinnit jatkoivat kasvuaan. 

“Nämä ovat myönteisiä merkkejä talouden elpymisestä. Asuntomarkkinoiden kannalta olisi kuitenkin tärkeää saada hyviä uutisia etenkin Lähi-idän tilanteesta, jolloin korkomarkkinoillakin odotukset useista lisäkoronnostoista voisivat pian jo hellittää, mikä heijastuisi heti euriborkorkoihin”, Ronkanen päättää. 

Tutustu Asuntomarkkinoiden suunta -ennusteeseen kokonaisuudessaan täältä: S-Pankki Oyj Asuntomarkkinakatsaus, kesäkuu 2026 (PDF, 2,22 Mt)  

Tärkeää tietoa: 

Tämä markkinakatsaus on laadittu S-Pankki-konsernin toimesta ja sen tarkoituksena on tarjota yleistä tietoa markkinoiden kehityksestä. Katsauksen tiedot perustuvat luotettavina pidettyihin lähteisiin ja ajankohtaiseen markkinatietoon. Vaikka S-Pankki-konserni pyrkii varmistamaan tietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden, emme voi taata niiden täydellisyyttä tai virheettömyyttä. Tämä katsaus ei ole sijoitussuositus eikä sitä tule pitää sellaisena.