Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa
30.6.2026 11:28:18 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.

Laboren ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa tarkastellaan alustatyötä Suomessa: ketkä alustatyötä tekevät, miten alustatyön eri tyypit eroavat toisistaan ja miten alustatyötä yhdistetään muuhun ansiotyöhön.
Tutkimuksessa on käytetty yhdistettyä kysely- ja rekisteriaineistoa. Tulokset perustuvat Tilastokeskuksen pilottikyselyyn alustatyöstä vuodelta 2022, joka on linkitetty työvoimatutkimuksen päämuuttujiin ja yksilötason FOLK-rekisteritietoihin, mikä mahdollistaa kansallisesti edustavan kuvan alustatyöntekijöistä Suomessa.
Alustatyöntekijät ovat Suomessa moninainen ryhmä
Tutkimuksen mukaan alustatyötä tekevät eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää. Alustatyöntekijöiden taustat eroavat selvästi sen mukaan, tehdäänkö alustatyötä paikan päällä vai verkossa. Lisäksi suurimmalle osalle alustatyö on sivutyö tai satunnaisten tulojen lähde, ei päätyö, mikä korostaa tarvetta tarkastella alustatyötä osana laajempaa kuvaa työmarkkinoista.
Alustatyön moninaisuus on tärkeää tunnistaa, jotta alustatyöntekijöiden erilaisia tilanteita ymmärretään oikein, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.
Ulkomaalaistausta ja kaupunkiasuminen korostuvat paikan päällä tehtävässä alustatyössä
Tutkimuksessa erotetaan paikan päällä tehtävä alustatyö ja verkossa tehtävä alustatyö. Paikan päällä tehtävää alustatyötä ovat esimerkiksi kuljetus-, ruokalähetti- ja hoivatehtävät, jotka vaativat fyysistä läsnäoloa, mutta joissa digitaalinen alusta välittää työn. Verkossa tehtävä alustatyö tarkoittaa esimerkiksi opetusta ja tutorointia, ohjelmointia, käännöstyötä tai verkkosisältöjen tuottamista.
Tulosten mukaan ulkomaalaistausta ja kaupunkiasuminen liittyvät erityisesti paikan päällä tehtävään alustatyöhön. Verkossa tehtävä alustatyö puolestaan on itsenäisesti yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tulos viittaa siihen, että myös verkossa tehtävän alustatyön tekijät ovat keskenään moninainen joukko.
Alustatyön yhdistäminen muuhun työhön poikkeaa perinteisestä usean työn tekemisestä
Tutkimus tuo uutta tietoa myös alustatyön yhdistämisestä muuhun ansiotyöhön. Perinteinen monimuotoinen ansiotyö eli useamman työn tekeminen samanaikaisesti ilman alustatyötä on Suomessa pitkälti yhteydessä korkeaan koulutus- ja tulotasoon. Alustatyöntekijät, jotka eivät tee useaa työtä samanaikaisesti, ovat sen sijaan useammin matalatuloisia, mikä viittaa siihen, että alustatyö toimii tällöin usein tarpeeseen vastaavana lisätulonlähteenä.
Alustatyötä ja monimuotoista ansiotyötä yhdistävä ryhmä eroaa molemmista vertailuryhmistä: siihen ei liity selkeää tuloyhteyttä. Tutkimus osoittaa, että alustatyön ja muun työn yhdistäminen eroaa luonteeltaan perinteisestä usean työn tekemisestä suomalaisilla työmarkkinoilla.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa alustatyön ymmärtämisen pohjaksi
Alustatyö on yksi nopeimmin kasvavista työn muodoista, mutta Suomessa siitä on ollut saatavilla vain rajallisesti kansallisesti edustavaa kvantitatiivista tutkimustietoa. Tämä tutkimus vastaa osaltaan tähän tarpeeseen.
Tutkimuksessa alustatyön yleisyyttä, tekijäprofiileja, heterogeenisyyttä ja alustatyön yhdistämistä monimuotoiseen ansiotyöhön analysoitiin kuvailevien tilastoanalyysien sekä tilastollisten regressioanalyysien avulla.
Tutkimuksen ovat tehneet Merja Kauhanen, johtava tutkija, Labore; Aart-Jan Riekhoff, erikoistutkija, Eläketurvakeskus ja Susanna Sten-Gahmberg, erikoistutkija, Eläketurvakeskus.
Työpaperi on osa hanketta Tutkimus alustatyöstä, sen yhdistämisestä muuhun työhön ja työuraseurauksista Suomessa. Tutkimusta on rahoittanut Työsuojelurahasto.
Tutkimus: Kauhanen, Merja, Riekhoff, Aart-Jan, Sten-Gahmberg Susanna, Platform Work in Finland: Determinants, Heterogeneity, and Multiple Jobholding. Laboren Työpapereita 361.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Kauhanenjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1946merja.kauhanen@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Talous & Yhteiskunta 2/2026 | Tilastot12.6.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Ilman tilastoja valtioita johdettaisiin sokkona. Mitkään tilastot eivät kuitenkaan tavoita eletyn elämän koko kirjoa, ja maailma myös muuttuu nopeammin kuin tilastointikäytännöt.
Ennustearvio: Taloudessa kasvun oraita11.6.2026 15:55:24 EEST | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE julkisti kevään talousennusteensa huhtikuun 2. päivänä. Sen mukaan talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 prosenttia ja kiihtyy ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden ennusteen toteutumista tukevat alkuvuoden myönteiset kasvuluvut. Tulevan vuoden ennuste on edelleen uskottava, jos vienti ja kotimainen kysyntä vahvistuvat loppuvuonna. Ennustearvio on jälkitarkastelu Laboren viimeisimmästä talousennusteesta noin kolme kuukautta sen julkaisun jälkeen. Ennustetta verrataan viimeisimpiin kansantalouden neljännesvuositietoihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme