Poliittisten puolueiden Luottamus&Maine 2026 -tulokset kertovat yhteiskunnallisen keskustelun kriisistä

Poliittisten puolueiden Luottamus&Maine 2026 -tutkimuksessa tutkittiin kaikki rekisteröidyt puolueet, jotka ovat tällä hetkellä edustettuina eduskunnassa. Tutkimuksessa käytetyn metodologian pohjana on Reputation and Trust Analyticsin Luottamus&Maine-tutkimusmalli.

Luottamus&Maine on tutkimusmalli, joka mittaa organisaatioon liitettyjä näkemyksiä kahdeksalla osa-alueella, joihin kuuluvat hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, työpaikka sekä vastuullisuus.

”Poliittisten puolueiden tutkimuksessa mittaamme kahdeksantena osa-alueena puolueen demokratiasuhdetta eli ihmisten käsitystä siitä, kuinka puolue kunnioittaa demokratian pelisääntöjä ja demokraattista prosessia sekä kuinka vilpittömiä puolueet ovat paremman yhteiskunnan rakentamisessa”, kertoo mallin kehittäjä, Reputation and Trust Analyticsin kehitysjohtaja Riku Ruokolahti.

”Tutkimustulokset eivät siis kerro puolueiden kannatuksesta, vaan niiden maineesta kaikkien kansalaisten keskuudessa”, Ruokolahti korostaa.

Puolueiden maineet Suomessa 

Vain yhdellä puolueella Suomessa kohtalainen maine

Suomessa vain yhden tutkitun puolueen, Liike Nytin, maine ylsi kohtalaiselle tasolle; puolueen mainearvosana on 3,08. Kaikkien muiden puolueiden maine on heikolla tasolla.

Tutkimusmallin viisiportaisella asteikolla organisaation maine on kohtalaisella tasolla, jos sen mainearvosana sijoittuu välille 3,00–3,49 ja heikolla tasolla, jos maineluku on välillä 2,50–2,99.

Heikkomaineisimmaksi tutkimuksessa arvioitiin Perussuomalaiset mainearvosanalla 2,57, ja muiden puolueiden mainearvosanat sijoittuvat välille 2,72–2,96.

”Puolueiden maineen matala taso kertoo siitä, että poliittinen keskustelukulttuuri maassa on tulehtunut. Keskustelu on ajautunut siihen, että puolueet moittivat julkisuudessa muita puolueita sen sijaan, että puhuisivat omista visioistaan. On vaikeaa rakentaa näkymää yhteisestä yhteiskunnasta ja seuraavan vaalikauden haasteista, kun keskustelu näyttäytyy näin polarisoituneena ja visiottomana”, toteaa Reputation and Trust Analyticsin vanhempi neuvonantaja Stefan Wallin.   

”Liike Nyt näkyy muita puolueita vähemmän julkisessa keskustelussa – ja riitelyssä. Tämä riittää nykyisessä rikkinäisessä poliittisessa keskustelukulttuurissa nostamaan sen mainetta”, Wallin jatkaa.

Puolueiden maineet Ruotsissa

Ruotsissa kahdella suurella puolueella parhaat mainearvosanat

Tutkimustulokset Ruotsissa ovat samansuuntaisia kuin Suomessa.

”Lähes kaikkien puolueiden maine on heikolla tasolla, ja kohtalaiselle tasolle yltävät puolueetkin ylittävät kohtalaisen maineen rajan vain juuri ja juuri: moderaattien maineluku on 3,05 ja sosiaalidemokraattien 3,04. Se toki poikkeaa Suomesta, että Ruotsissa kohtalaisella maineella on kaksi maan suurimpiin kuuluvaa puoluetta”, Riku Ruokolahti toteaa.

Ruotsin toiseksi suurimman puolueen, Perussuomalaisten sisarpuolueen, Ruotsidemokraattien, mainearvosana on 2,62.

Tutkimuksessa kysyttiin maineen osa-alueita mittaavien kysymysten lisäksi vastaajien näkemystä siitä, onko puolueen olemassaolo tärkeä. Ruotsissa sekä Moderaterna-puolueen että Socialdemokraterna-puolueen saamat arviot ovat hyvällä tasolla.

“Suomessa nämä arviot jäivät kaikkien puolueiden osalta heikolle tai kohtalaiselle tasolle. 

Ruotsalaisten keskuudesta löytyy enemmän yksimielisyyttä siitä, että poliittisten puolueiden olemassaolo on tärkeää”, toteaa Stefan Wallin. 

Puolueiden maineiden keskiarvo heikolla tasolla

Kaikkien puolueiden maineen keskiarvo on sekä Suomessa että Ruotsissa heikolla tasolla: Suomessa 2,83 ja Ruotsissa 2,79.

”Tulosten matalassa tasossa on demokratian kannalta myös myönteinen puoli: se kertoo siitä, että kansalaiset eivät luota poliittisiin päättäjiin sokeasti eivätkä pelkää arvostella vallassa olevia puolueita”, Stefan Wallin toteaa.

Näin tutkimme

Poliittisten puolueiden Luottamus&Maine 2026 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kunkin maan parlamentissa edustettuina olevien puolueiden mainetta suomalaisten ja ruotsalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 20.4.–17.5.

Puolueita arvioitiin Reputation and Trust Analyticsin Poliittisten puolueiden Luottamus&Maine -tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat organisaation hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, demokratiasuhde, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).

Tutkimukseen osallistui 2 543 suomalaista, jotka antoivat yhteensä 4 570 organisaatioarviota, ja 1 562 ruotsalaista, jotka antoivat yhteensä 4 024 organisaatioarviota. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–74-vuotiaat kansalaiset valtakunnallisesti (Suomessa pois lukien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi puoluekohtaisesti sukupuolen, iän ja asuinalueen sekä äänestyskäyttäytymisen mukaan. 

Koko aineiston virhemarginaali on Suomessa korkeintaan noin 1,94 prosenttiyksikköä ja Ruotsissa korkeintaan noin 2,48 prosenttiyksikköä suuntaansa.