Alustatyödirektiivin täytäntöönpano jää vielä puutteelliseksi

Alustatyötä koskevan EU-direktiivin kansallinen toimeenpano on edennyt lausuntokierrokselle. STTK ja SAK jättivät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen, koska se epäonnistuu tarjoamaan alustatyöntekijöille riittävää turvaa. 

Työntekijöiden oikeussuoja, työehtojen parantaminen ja direktiivin tavoitteiden toteutuminen on huomioitu mietinnössä puutteellisesti. 

– Lakiesityksen jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että sääntely parantaa aidosti työtä tekevän oikeussuojaa direktiivin tarkoittamalla tavalla, painottaa STTK:n juristi Inka Douglas. 

Alustatyödirektiivin tarkoituksena on parantaa alustatyötä tekevien työehtoja ja henkilötietojen suojaa. Sen avulla pyritään helpottamaan oikean ammattiaseman määrittämistä sekä lisäämään alustatyön ja algoritmeilla johtamisen läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. 

Keinotekoisen yrittäjyyden kitkeminen 

Direktiivillä halutaan puuttua erityisesti työsuhteiden naamiointiin eli toimintaan, jossa työsuhde muutetaan keinotekoisesti yrittäjyydeksi.  

Lausunnoille lähteneessä mietinnössä työsuhteen oikean luonteen selvittämistä pyritään helpottamaan niin kutsutulla työsuhdeolettamalla. Sen mukaan työtä tekevän henkilön ja alustayrityksen välinen sopimus oletetaan työsuhteeksi, jos siinä havaitaan johtamista tai valvontaa osoittavia seikkoja.  

Työsuhdeolettamaa sovelletaan vain viranomaistoiminnassa. Se ei siis sido alustayritystä suoraan, vaan ohjaa esimerkiksi valvontaviranomaisen toimintaa.  

STTK on huolissaan siitä, riittääkö ehdotettu työsuhdeolettama turvaamaan direktiivin tarkoituksen toteutumisen. Säännöksen perustelut jättävät korkean kynnyksen sen soveltamiselle. 

Vero- ja sosiaaliturvakysymykset rajattiin ulos 

Vero- ja sosiaaliturva-asiat rajataan työsuhdeolettaman soveltamisalueen ulkopuolelle, vaikka alustatyön väärinluokittelulla on suoria vaikutuksia myös verotukseen, vakuuttamiseen ja toimeentuloturvaan.  

– Esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä joudutaan usein ensin ratkaisemaan kysymys siitä, onko työ tehty työsuhteessa vai yrittäjänä. Työsuhteen oikeudellista olettamaa ei tässä sovellettaisi. Näin ollen työsuhdeolettaman merkitys ja työntekijän suoja jää vaillinaiseksi, toteaa Douglas.