STTK: Työajan lyhentäminen voi parantaa jaksamista

Selvityksen mukaan työajan lyhentäminen voi oikein toteutettuna parantaa työntekijöiden sitoutumista ja organisaatioiden toimintakykyä. Raportti perustuu kansainväliseen kirjallisuuskatsaukseen sekä haastatteluihin suomalaisilla työpaikoilla.  

– Pelkkä työajan mekaaninen lyhentäminen ei välttämättä toimi, vaan tarvitaan myös työn uudelleenajattelua ja organisointia. Hyvin toimivilla työpaikoilla tämä voi jopa vahvistaa työkulttuuria sekä parantaa työn tuloksia ja laatua. Onnistuneesti toteutettu työajan lyhentäminen auttaa karsimaan tarpeettomia tehtäviä ja nostamaan esiin myös sellaisia työyhteisön ongelmia, joiden käsittelyä on aiemmin lykätty, tutkija Anna Kuokkanen sanoo. 
 
Monet työntekijät kokevat työn ja muun elämän paineiden kasvaneen viime vuosina. 
 
– Mielenterveyden häiriöt nousivat yleisimmäksi sairaspäivärahan perusteeksi vuonna 2020, ja ne ovat myös yleisin työttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Lyhyempi työaika voisi osaltaan helpottaa työntekijöiden jaksamisen haasteita ja sitä kautta vähentää työkyvyttömyyden työpaikoille ja yhteiskunnalle aiheuttamia kuluja, Kuokkanen toteaa.  

Vaihtoehto kuormittavaan elämäntilanteeseen 

STTK:n mukaan työaikaa tulisi tarkastella nykyistä joustavammin työntekijöiden hyvinvointia tukevana työelämän kehittämisen välineenä. Työajan lyhentämisen tavoitteena tulisi olla erityisesti terveyden, jaksamisen ja työkyvyn vahvistaminen.  

– Esimerkiksi yötyö lisää merkittävästi työn­tekijöiden terveysriskejä. Lyhyempi työaika lisää palautumisaikaa ja vähentää siten yötyön haitallisia vaikutuksia. Se tukee jaksamista ja voi pidentää työuria. Lyhyemmän työajan pitäisi olla aito vaihtoehto myös kuormittavassa elämäntilanteessa ilman, että siitä aiheutuu urahaittaa, STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Taina Vallander painottaa.   

Kokeiluista tietoa tulevaisuuden työelämään 

Työajan lyhentämistä koskeva keskustelu on juuttunut vastakkainasetteluun, jossa työnantajajärjestöt korostavat työajan pidentämistä ja työntekijäpuoli sen lyhentämistä. Historiallisesti työaika on kuitenkin lyhentynyt työn tuottavuuden kasvaessa. 

– Poteroista käsin on vaikea havaita työelämän kehittämisen tarpeita. Suomessa pitäisi pohtia entistä vakavammin, millaista työelämää työntekijät tulevaisuudessa toivovat. Työn tekemisen tapoja on kehitettävä vastaamaan näitä odotuksia. Eri toimialoilla toteutettavat kokeilut toisivat keskusteluun lisää kokemukseen perustuvaa tietoa, STTK:n Vallander toteaa.  

Työurat ja elämäntilanteet ovat yksilöllisiä, minkä vuoksi myös työaikaratkaisujen tulisi joustaa.    

– Työkyky tai jaksaminen eivät ole läpi työuran nolla tai sata. Tarvitsemme rakenteita, jotka mahdollistavat yksilölliset joustot eri elämäntilanteissa. Tavoitteena pitäisi olla ratkaisut, jotka auttavat ihmisiä voimaan työssään paremmin ja jaksamaan työelämässä pidempään. Innovatiiviset ja joustavat työaikaratkaisut voivat olla myös kilpailuetu työnantajille osaavista työntekijöistä käytävässä kilpailussa, Vallander painottaa. 

Kuokkasen mukaan raporttia varten haastatellut toivoivat rohkeampia kokeiluja suomalaisille työpaikoille. Aiemmista työajan lyhentämisen malleista voidaan ammentaa hyödyllisiä oppeja tulevaisuutta varten.   
 
– Jotta työajan lyhentämisen vaikutukset olisivat myönteisiä, tarvitaan suunnitelmallisuutta, hyvää johtamista ja vaikutusten systemaattista seurantaa. Myös mahdollisiin haasteisiin, kuten työnteon erirytmisyyteen, voidaan varautua ennakoivasti. Henkilöstön osallistaminen toimivan mallin rakentamiseen tukee onnistumista, Kuokkanen esittää.  

Lisätietoja:  
Anna Kuokkanen, tutkija, valtiotieteiden tohtori, p. 040 7399391 
Taina Vallander, yhteiskuntavaikuttamisen johtaja, STTK, p. 040 1841 464