SDP:n Helena Marttila jätti lakialoitteen: Rikoksen tekeminen lapsen läsnä ollessa tuomion koventamisperusteeksi
17.6.2026 18:34:16 EEST | SDP EDUSKUNTA | Tiedote
Kansanedustaja Helena Marttila (sd.) on jättänyt eduskunnalle lakialoitteen, jossa ehdotetaan muutosta rikoslakiin siten, että rikoksen tekeminen lapsen läsnä ollessa säädettäisiin rangaistusta koventavaksi perusteeksi. Ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa lasten suojaa väkivallalta sekä tunnistaa nykyistä selkeämmin se, että lapsi voi kärsiä vakavaa haittaa myös silloin, kun hän ei ole rikoksen suora kohde, vaan altistuu väkivallalle todistajana.

- Lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Kun lapsi joutuu näkemään väkivaltaa, hän on aina tilanteessa uhri – vaikka lainsäädäntö ei sitä tällä hetkellä riittävän selkeästi tunnista, Marttila korostaa.
- Ero esimerkiksi lapsirauharikosta koskevaan aloitteeseen on, että koventamisperuste ei edellytä lapsen oikeudellisen aseman muuttamista ja siten lapsen osallistumista pitkään ja kuormittavaan rikosprosessiin. Se kuitenkin viestii selkeästi, kuinka vakavaa ja tuomittavaa lapsen altistaminen väkivallalle on, Marttila toteaa.
Nykyisessä lainsäädännössä rangaistuksen koventamisperusteita ovat esimerkiksi teon suunnitelmallisuus sekä erityisen nöyryyttävä tekotapa. Marttilan mukaan laki ei riittävällä tavalla tunnista sitä, että pelkkä lapsen läsnäolo väkivaltatilanteessa lisää teon vahingollisuutta merkittävästi.
- Tutkimustieto on kiistaton: väkivallan näkeminen voi aiheuttaa lapselle pitkäkestoisia psyykkisiä seurauksia ja horjuttaa hänen turvallisuuden tunnettaan. Tämä on otettava huomioon myös rikosoikeudessa, Marttila sanoo.
Toissaviikolla uutisoitiin oikeudenkäynnistä Turussa. Isä oli väkivalloin työntänyt 13-vuotiaan tyttären kylpyhuoneeseen ja surmannut tämän jälkeen äidin asunnossa. Marttilan kotikaupungissa Espoossa isä ampui viime syksynä äidin rappukäytävässä lasten silmien edessä.
- Tapaukset ovat äärimmäisiä, mutta ne kuvaavat surullista todellisuutta: lähisuhde- ja perheväkivallan ominaispiirre on, että tilanteessa on usein läsnä lapsi. Lähisuhdeväkivalta ei ole vain kahden aikuisen välinen asia. Lapsi kantaa seurauksia pitkälle tulevaisuuteen, Marttila toteaa.
Eduskuntaan odotetaan syyskaudella oikeusministerin esitystä naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta annetun direktiivin täytäntöönpanosta. Marttilan mukaan samassa yhteydessä rikoslakia tulee arvioida myös lapsen näkökulmasta.
“Kun EU:n direktiiviä toimeenpannaan, on hyvä tilaisuus tarkastella rikoslakia kokonaisuutena. Lapsen asema tulee huomioida nykyistä vahvemmin. Kyse on sekä lasten suojelusta että väkivallan ennaltaehkäisystä, Marttila sanoo.
Marttila kiittelee tuesta, jota aloite keräsi yli hallitus-oppositio-rajan.
- Tämä on selkeä viesti siitä, että yhteiskunta ei hyväksy lasten altistamista väkivallalle missään muodossa. Lakimuutos olisi askel kohti oikeudenmukaisempaa järjestelmää, jossa lapsen kokemus väkivallasta tunnistetaan ja otetaan vakavasti, Marttila summaa.
Aloitteen keskeinen sisältö:
Lakialoitteessa ehdotetaan, että rikoslain 6 luvun 5 §:ään lisätään uusi kohta, jonka mukaan rangaistusta koventavana perusteena otetaan huomioon se, että rikos on tehty lapsen läsnä ollessa. Koventamisperusteen soveltaminen ei edellyttäisi, että lapsi olisi rikoksen välitön kohde, vaan riittävää olisi, että lapsi on ollut tilanteessa läsnä ja voinut havaita teon.
Yhteyshenkilöt
Helena MarttilaKansanedustaja
Puh:050 479 0935helena.marttila@eduskunta.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
SDP:n Saku Nikkanen: Kansalaisjärjestöiltä leikkaaminen osuu väistämättä kohtaavaan työhön17.6.2026 17:15:30 EEST | Tiedote
– Jätin kirjallisen kysymyksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n päättämistä uusista avustuskriteereistä. Ministeri Rydmanin mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat avustusleikkaukset eivät kohdistu asiakkaita kohtaavaan työhön. Näin asia ei kansalaisjärjestöjen mukaan ole. Sotejärjestöjen avustuksia leikataan puoleen näiden uudistusten kanssa samanaikaisesti. Näin suuria muutoksia avustukseen ei voida tehdä ilman, että se vaikuttaa myös kohtaavaan työhön. Vaikuttaa siltä, että STEAn avustuspolitiikan muutoksilla halutaan vaientaa kansalaisjärjestöjen vaikuttamistyötä sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Kansalaisten äänen on kuuluttava keskusjärjestöjen vaikuttamis- ja neuvontatyön kautta jatkossakin, vaatii kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.).
SDP:n Pia Viitanen: Kokoomuksen hyväosaisten suojelu sen kuin jatkuu17.6.2026 15:04:58 EEST | Tiedote
-Kokoomuksen hyväosaisten suojelu sen kuin jatkuu. Viimeisin näyttö tästä saatiin, kun työministeri Marttinen (kok.) siunasi yritysvastuun neuvottelukunnan päätöksen, jolla aggressiivista verosuunnittelua markkinoineen konsulttiyhtiö KPMG:n toiminta painettiin villaisella, sanoo kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen Pia Viitanen (sd).
Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat: EU:n on vahvistettava ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa siirtymällä määräenemmistöpäätöksentekoon17.6.2026 14:38:24 EEST | Tiedote
Eduskunnassa on tänään käyty palautekeskustelu valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksesta. Se täydentää aiempaa selontekoa vuodelta 2024 ottaen huomioon muutokset maailmanpoliittisessa tilanteessa.
SDP:n Filatov: Järjestöjen tukien leikkaukset vaientavat kansalaisyhteiskuntaa17.6.2026 10:22:26 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaukset ja avustuskriteerien kiristäminen ovat paljon enemmän kuin säästötoimia, muistuttaa SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov.
SDP:n Eveliina Heinäluoma ja Saku Nikkanen: Hallitus leikkaa lähes 400 miljoonaa euroa hyvinvointialueilta17.6.2026 09:17:58 EEST | Tiedote
Hallintovaliokunta sai eilen 16.6. valmiiksi mietintönsä hyvinvointialueiden rahoituslakiin esitetyistä muutoksista. SDP:n hallintovaliokunnan jäsenet vaativat vastalauseessaan esityksen hylkäämistä. Hallitus perustelee muutoksia tarpeella kehittää rahoitusmallia vastaamaan paremmin hyvinvointialueiden erilaisia olosuhteita, palvelutarpeita ja alueellisia haasteita. Samalla esitys kuitenkin vähentää hyvinvointialueiden rahoitusta lähes 400 miljoonalla eurolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme